Tommi Liimatta

Levyt

Liimatan Pan Alley

Linkit

Virallinen kotisivu
Melankolia.net: Absoluuttinen nollapiste.

Takaisin arvosteluihin

Liimatan Pan Alley
Johanna Kustannus 1996

Absoluuttisen nollapisteen laulajana parhaiten tunnettu Tommi Liimatta on syystä tai toisesta levyttänyt levyllisen soolobiisejä. Tyyliltään musiikki on lähellä Nollapistettä, joten mitään kummempaa kokeilua taustalla ei taida olla.

Muttamutta. Nämähän ovat hyviä! Levy sijoittuu suurinpiirtein samaan aikaan kuin Muovi antaa periksi ja on kenties siksi aika samantyylinen. Hyvä niin. Tosin, soolo-Liimatta on jopa Nollapistettä parempi.

Musiikki on siis progehtavaa ja iloisella tavalla poukkoilevaa. Kaiken kruunaavat kuitenkin Tommi Liimatan persoonalliset sanoitukset. Ne toteavat arkisia asioita terävän havainnoivasti ja vajoavat sitten surrealistisiin järjettömyyksiin. Vuodenkierron vääjäämättömyys. Lyhyeksi jäävä syys. Keltaisen liikennevalon kesto, yöllä nopeus taksien. En ole nurmikkoa kylvämässä suohon. En kiviä nuole...

Hyviä biisejä löytyy lukuisia. Helmimpänä kaikista kenties levyn loppupuolelta löytyvä "Dirsmuutio" - sen heleyttä on vaikea ylittää. "Lähden nyt, etten olisi liikaa tunkkaisessa" on toinen mestariteos: Harva meistä tietää miltä tuntuu olla Petrin näköinen. Niinpä.

Kotimaisen ja suomeksi lauletun musiikin parhaimmistoa. Tommi Liimatta on näissä biiseissä hauskemmalla tavalla nokkela kuin vaikkapa Jarkko Martikainen. Kummankaan myöhemmistä yrityksistä en sano mitään...

Alkuun