Ajattara

Levyt

Itse

Linkit

Virallinen kotisivu

Takaisin arvosteluihin

[Kansi - Ajattara: Itse] Itse
Spikefarm 2001

Amorphiksen laulajan Pasi Koskisen alias Ruojan sivuprojekti Ajattara on kenties suomalaisinta kohtaamaani black metalia. Suomeksi laulettua bläkkistä olen ennenkin kuullut ja kyllähän Ajattara toisinaan palauttaa mieleen esimerkiksi vanhan kunnon Utgardin demokasetin, mutta onneksi meno on ehkä vähän professionaalimpaa.

Suomalaistapa, hyvinkin. Ja tyylillä - Ajattara ei sorru itsestäänselvyyksiin, kliseisiin lauseisiin, joita black metalin parissa on näemmä tarpeen toistaa. Mustiinpukeutuneen kansan ei ole kuitenkaan syytä huoleen, Ruoja ei ole mukava tyyppi, eikä suinkaan saarnaa rakkautta ja yhteisymmärrystä kansojen välille. Vihaansakin voi kuitenkin ilmaista hyvin monin eri tavoin.

Amorphis-taustan huomioiden Ajattaran jossain määrin kansanrunoudellinen sävy ei kai tule yllätyksenä. Vanhahtava ja toisaalta hyvin rehellisen ja kekseliään sävyinen kirjoitustyyli tuo sanoituksiin omaa makuaan. Mikä parhainta, on Ruojan örinä samaan aikaan tarpeeksi raivokasta ja kuitenkin ymmärrettävää: sanat kuulee kyllä, vaikka ei vihkoa samalla selaisikaan. Hieman enemmän olisin kuitenkin toivonut kuulevani puhdasta laulua, nyt ensimmäinen biisi "Yhdeksäs" lupaa sellaista hieman, mutta muu levy ei lupausta pidä. Harmi, mutta toisaalta, hyvältä se näinkin kuulostaa.

Lainataanpa hieman, jotta sävy tulisi selväksi: Kirves laski lihan leikkas / Pirstoi luut polvettoman / Kusi juoksi pieluksille / Veri punas liperit ("Tulessa") ja Keuhkot keitti päitä niitti / Kuolevaisen ruton siitti / Pimentolan verikoira / Meissä virtaa musta voima ("Manan lapset") antavat kuvaa siitä missä mennään. Voimakasta ilmaisua, joka ei sorru "poltetaan kirkot kuolemaa Kristukselle"-henkisiin latteuksiin.

Itse on riittävän tiivis paketti ärhäkkää black metalia. Musiikistakin voisi tosiaan sanoa sanasen: biisit ovat kohtuullisen yksinkertaisia (jotta niitä voisi soittaa keikoilla vaivatta pienessä humalassakin, väittävät) mutta iskeviä pääasiassa keskitempoisia järkäleitä. Synasoundeja kuuluu aika lailla maustamassa, mutta ne eivät kuitenkaan ole pääosassa.

Varsinkin kun levyä saa nyttemmin varsin edulliseen hintaan, kannattaa kaikkien suoraselkäisen black metal -viihteen ystävien se ostaa parempaan haltuun. Ajattara on ehdottomasti kotimaisen black metal -kentän vahvimpia nimiä.

Alkuun




Ylöspäin melankoliassa. Lähetä palautetta: msaari@melankolia.net | palautelomake.
Sivua päivitetty viimeksi 26.9.2002. Tämän sivun sisältö on julkaistu Creative Commons Licensen alaisena.