Hiljaisuusrintama
Olet Mikko Saaren Elämä ja mielipiteet -blogissa. Tämä kirjoitus on julkaistu 28.10.2005, klo 11:29.
Edellinen kirjoitus: Kävelyputken syvin olemus
Seuraava kirjoitus: Testaajia kaivataan
Jos haluat lukea lisää kirjoituksiani samasta aiheesta, tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämää.
Katso myös:- Akunvaihto
- Harmia tietotekniikasta
- Tuuliviiri vallaton...
- Haastattelu radiossa
- Viikonloppu pelejä
- Lounas hyvässä seurassa
- Uutta elämää
- Aidanrakennusta
- Myyräntyötä
- Uusi työpaikka
Vähän on hiljaista bloggaaminen. On muuten äärettömän huonoa muotoa blogata hiljaisuudesta! Siksi tähänkin "hei-mää-elän-kyllä"-kirjaukseen täytyy hakea sisältöä ns. puoliväkisin. Kerrotaan nyt vaikka se, että syysflunssalta on tähän asti vältytty ihan kivasti - yksi kuumeisen oloinen ilta ja pari viikkoa verensekaista räkää on ihan ok.
Meapa kirjoitti hauskasti, Viallisen laitteen laki ja muita omituisia asioita - ei se itse asia, mutta se loppuanekdootti liukastuvasta kissasta. Eikä siinäkään se kirjoitus, vaan ihan se ajatus kissasta, joka liukastuu. Muks!
Töissä olen kuunnellut musiikkia, iPod on piristänyt elämää sen suhteen kyllä oikein mukavasti. Saattoihan sitä ennenkin, mutta jotenkin se, että patterit eivät ole loppu puolentoista päivän jälkeen, musiikkia on enemmän kuin se lopulta aika äkkiä kuluva 40 biisiä (tykkään kuunnella eri biisejä; voisin - joskus - kirjoittaa kokonaisen merkinnän siitä, kuinka kuuntelen musiikkia ja miten iPodinin on organisoitu, mutta sen jutun kiinnostavuusarvo muille kuin kirjastonhoitajille on kyseenalainen) ja niin päin pois. Hyvin soi, ja raikaa.
Litterointityösopimus oli katkolla, mutta jatkuu. Jee. Sain jopa kavennettua marraskuun tunteja, että tuntiopetus mahtuu mukaan kuvioihin. Toivottavasti. En tiedä mihin väliin gradu mahtuu, mutta 23. päivä sitäkin pitäisi esitellä taas uudistettuna ja uutena. Jos sen vaikka saisi valmiiksi... Joskus.
Sudokujen vyöryltähän ei ole välttynyt kukaan. Aamulehti aloittaa tässä joskus - oliko huomenna, vai ensi viikolla - sudokun julkaisemisen sarjissivulla. Hufvudstadsbladet (jonka WWW-palvelin näyttäisi olevan jollain tapaa rikki) järjestää Sudokun SM-kisat. Ruotsinkielistä tekstiä on minulle tulkittu siten, että ensi viikolla pitää käydä netissä pelaamassa, kriteerinä on ratkotut ruudukot tunnissa. Voittajat osallistuvat pohjoismaisiin kisoihin Tukholmassa. En varmaan voita, mutta aina voi kokeilla, jos tunti jossain vaiheessa irtoaa.
Itse olen ratkonut sudokuja kännykälläni, M-SuDoKu on näppärä Java-sovellus, joka toimii ainakin omassa N-Gagessani mainiosti. Se tarjoaa ihan kivasti haastetta bussimatkoille ja tylsien tv-ohjelmien seuraksi. Essenin lautapelimessuillahan oli noin kymmenen erilaista sudoku-peliä - pelifirmat ovat tajunneet takoa rautaa, kun se on kuuma. Ihme, ettei Suomessa ole näistä nähty vielä mitään - sudokuahan pitäisi olla tarjolla nyt, joulumarkkinoille. Ensi vuonna voi jo olla myöhäistä.
Viikonloppua vietetäänkin sitten Helsingissä, lautapelien parissa.
Kommentit ja TrackBackit
Tämän merkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/3537
mea kirjoitti 28.10.2005, klo 12:39:
Laura kirjoitti 28.10.2005, klo 12:53:
Miksi ihmeessä katsot tylsiä tv-ohjelmia? :D
Murphy kirjoitti 28.10.2005, klo 19:42:
Mäyräkoirani nosti kerran koipeaan jyrkässä rinteessä. Ylimmäisen takakoiven nosto aiheutti epätasapainon ja koira keikahti kyljelleen.
hätä ei lue lakia mutta kaataa kaltevalla pinnalla
Kissan sulavan lennokas juoksu tien yli, tiukka käännös jalkakäytävällä, koska vastassa oli kallio ja alta suistuvat peräkoivet olivat yhtäaikaa hupaisa ja kaunis näky. Sellaista ei saa tallennettua elokuviin koskaan. Olinpa kerrankin paikalla oikeissa elävissä kuvissa. Sitä tallennetta pelaan nyt päässäni ihan ilolla ja yritän tulkita näyn sanomaa. Jokuhan sillä täytyy olla. Ei kai tuollaista tapahdu tyhjän päitn ;}