Jatketaan edellisen osan viitoittamalla tiellä.
Bazar syksy 2020
Bazar menee yleensä kustantamona jotenkin ohi maalin monessa kohtaa, mutta julkaisee myös joitain varsin kiinnostavia kirjailijoita. Kataloogi ei ole vielä verkossa saatavilla, vaan tuli minulle painettuna kotiin (Bazar on ahkera markkinoimaan, saan joskus kirjojakin pyytämättä). Päivitys 31.3.2020: Nyt on Bazarin kuvasto Issuussa (ja ladattavissakin!).
Karoliina Niskasen esikoisromaani Tilhi menee harkintaan. Vähän kiinnostaa, mutta ei niin paljon, että sanoisin varmasti lukevani.
Elina Kilkun Mahdoton elämä herätti mielenkiintoa (”raikkaan feministinen ja reippaan irrotteleva kuvaus taiteilijaelämästä”), mutta sitten huomasin, että se on sarjan kakkososa, joten ensin pitäisi lukea ensimmäinen osa, joten voi olla, että jää lukematta.
Christian Rönnbackan Antti Hautalehto -dekkareista olen pitänyt ja niistä suuren osan olen lukenut. Edellinen Majakka on vielä lukematta, joten uusin Ruskakin taitaa jäädä. Pidin niistä kyllä alkuun, poliisihuumori oli ronskia ja mustaa, mutta tämä uusin kuulostaa vähän turhankin rankalta ja väkivaltaiselta. Liian äijää!
Åsa Hellbergin Hotelli Flanagans kuulostaa kiinnostavalta, lontoolainen luksushotelli 1960-luvun alussa on aiheena sen verran kiinnostava, että tälle sarjanalulle on syytä antaa tilaisuus.
Louise Pennyn Kiveen hakattu kuolema luetaan ehdottomasti, olen pitänyt sarjasta. Kaksi ensimmäistä aiemmin ilmestynyttä osaa luin vanhoina painoksina, kolmas osa eli ensimmäinen uusi suomennos Kuukausista julmin jumittaa kirjaston varausjonossa. Mukavaa, leppoisaa dekkaria, kiinnostavin henkilöhahmoin, toimii!
Helene Floodin Terapeutti on sitä vaimolle varattavaa psykologista trilleriä, jota itsekin saatan hyvinkin lukea.
Jennifer McMahonin Talven lapset on kiinnostavalta kuulostava kummitustarina, jossa on hieno kansikuva. Varaukseen menee.
Avain
Avain on tietysti mitä hienoin kustantamo, onhan se julkaissut kaikki minunkin kirjani, mutta toisaalta se on luonteeltaan sellainen, etten kyllä itse löydä sen listoilta hirveästi luettavaa. Avaimen katalogi on Issuussa (ja tietysti ilman latausmahdollisuutta, grr).
Juri Nummelinin (siinäpä muuten ahkera mies) Suomalaisen kirjallisuuden lyhyt historia on jotenkin aika tyypillinen Avain-kirja. Voisin lukea ihan sivistyksen kannalta, vaikka kirjallisuustieteen opinnoista vähän traumoja jäikin.
Antti Ala-Jokimäen Armas Karviainen näyttää tyttärelle sopivalta, tosin katalogista puuttuu olennainen tieto eli sivumäärä – jos on kovin pieni ja kevyt, niin jää väliin.
Karisto
Kariston kansikuvamateriaali eli Andrew Child ei oikein hirveästi kiinnosta, mutta muuten Karistolta on usein löytynyt vähintäänkin jotain kiinnostavaa. Karistolla on paljon dekkarisarjoja, joista en ole kiinnostunut, mutta toisaalta erinomainen lastenkirjapuoli.
Terttu Autereen Sen edestään löytää on viides osa 1930-luvulle sijoittuvasta dekkarisarjasta, josta en ollut tietoinen. Viidennestä osasta ei toki aloiteta, mutta ensimmäistä osaa voisi harkita.
Lotta-Liisa Joelssonin Nailpolish.avi on ”hypnoottisen hyytävää teknologiakauhua” ja kauhuromaanikilpailussa kunniamaininnan saanut. Kauhu on aina hyvä ja kotimaista kauhua ilmestyy harvakseltaan, joten tokihan tämä otetaan luettavaksi.
Elisabeth Acevedon Kaikilla mausteilla lienee lukemisen arvoinen nuortenkirja, aikaisempi Runoilija X oli ainakin sen verran jämäkkä säeromaani, että kirjailijasta jäi hyvä kuva.
Margaret Rogersonin Kirjojen tytär on uuden fantasiakirjasarjan avaus. Kuulostaa hauskan kirjalliselta, sellainenhan on aina hyvä. En tiedä, jaksanko startata taas yhtä kirjasarjaa, mutta pistän tämän kuitenkin varaukseen 13-vuotiaan fantasianystävän luettavaksi.
Johanna Hulkon Harmaa hakkeri: Glasier vastaan hopea on uuden varhaisnuorten hakkerisarjan avaus. Mahtaako olla liian kepeää luettavaa meidän lapsille, mutta otetaan testiin, koska Johanna Hulkko nyt vain on niin mainio kirjailija kaikin puolin. Hulkon Geoetsivät ja jäätävä mysteeri pitää lainata jo ihan omaan käyttöön, tykkään sarjasta.
Hertta Vierulan Kuollut tyttö ja muita tarinoita Maatuvanlaaksosta näyttää 50-sivuisena vähän köykäiseltä, mutta on kuitenkin luokiteltu nuortenkirjaksi, joten menisiköhän kuitenkin 11-vuotiaan lukemistona. Testataan.
Minna Levolan Tylsä elämäni voisi upota esiteinille, etenkin kun kuvauksessa vilahtaa taikasana ”cheerleading”. Päivi Lukkarilan Ponimme Possukka voisi myös toimia, samoin Tapani Baggen Polkupyörävarkaat, josta näyttäisi alkavan rempseästä tyttöetsivästä kertova sarja.
Art House syksy 2020
Art House on vähän satunnainen tapaus, en odota juurikaan osumia. Kuvasto löytyy Issuusta.
Erling Kaggen Kaikki paitsi käveleminen on turhaa saattaa olla ihan kelpoa luettavaa tai sitten yhdentekevää. Testataan.
Myōen Elän unessa näkyjä eli japanilaisen keskiaikaisen mestarin unikirjoitusten kokoelma jostain 1200-luvun alusta kuulostaa sen verran erikoiselta, että kokeillaan.
H. P. Lovecraftilta on koottu uusi H. P. Lovecraftin parhaat, jossa on kuusi novellia Lovecraftin parhaita. Moneen kertaanhan nämä on luettu, mutta voisin lainata ja luetuttaa 13-vuotiaalla, joka ei ole vielä kosmisille kauhuille altistunut.
Kim Foresterin Cavallonin kronikat: Pegasosten viha aloittaa uuden nuorten fantasiasarjan, jossa ihmiset ja hevoskansat käyvät sotaan. ”Sarjan takana on Soturikissojen tuotantoyhtiö” kertonee tästä kaiken olennaisen, mutta testataan, maistuisiko nuorisolle. Soturikissoja on tullut jo niin paljon, että niihin on lähes mahdotonta päästä sisään.
Chris Rylanderin Gregin kohtalo on sarjansa kolmas osa ja 13-vuotias on lukenut ainakin ekan osan, joten selvitellään, pitäisikö toinen osa hankkia ja tämäkin varmasti varataan.
Louisa May Alcottin Pikku naisia tulee uutena kauniina painoksena, jossa on samoissa kansissa molemmat osat. Jos en olisi juuri näitä lukenut, tämä olisi varma varaus. Suosittelen!
