Liisa Stenberg: Vuosi Japanissa : Opas arkeen ja elämään vieraassa kulttuurissa
Finn Lectura, 2011
240 s.

Tämä opaskirja on suunnattu kaikille, jotka haaveilevat pidemmän ajan viettämisestä Japanissa, vaikkapa vaihtovuoden tai työkeikan muodossa. Minulla ei sellaisia suunnitelmia ole, mutta Japanin kulttuuri kiinnostaa yleisesti, joten nappasin tämän viehättävän kirjan herätelainana kirjastosta mukaani.

Oikein mainio opas tämä onkin. Osa sisällöstä on tällaisen nojatuolimatkailijan näkökulmasta vähän tarpeettoman konkreettista ja osa on varmasti näin kymmenen vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen jo auttamatta vanhentunutta, mutta epäilemättä tästä osasta kirjaa on ollut suuri ilo Japanin-matkaa suunnitteleville.

Yleinen kulttuurisisältö oli sen sijaan oikein mielenkiintoista, tässä kun mennään pykälää turistikerrosta syvemmälle Japanissa asumisen ja elämisen yksityiskohtiin. Kirja käsittelee aihettaan monipuolisesti ja eri näkökulmista, joten tämän luettuaan on taas hitusen syvällisemmin perillä japanilaisesta elämänmenosta arkielämän kannalta. On jotenkin yllättävän kiehtovaa lukea vaikkapa japanilaisesta jätehuollosta!

Matkaa suunnittelevalle tämä on varmasti edelleen monilta osin käypää tavaraa, ihan joka juttua ei tietysti kannata ottaa annettuna enää näin kymmenen vuotta myöhemmin. Japanista tai vieraista kulttuureista ylipäänsä kiinnostuneille Vuosi Japanissa on mukava nojatuolimatka, kiitos runsaan kuvituksen ja ilahduttavan yksityiskohtaisuuden.

---

Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista ja StoryGraphista. Instagramissa olen @mikko_lukee.

Mai Thi Nguyen-Kim: Kaikenlaista kemiaa
Like, 2020
Suom. Tuomas Renvall
261 s.

Mai Thi Nguyen-Kim on Saksassa suuresti suosittu tubettaja, joka on tehnyt uraa kemian yleistajuistamisen puolella. Osaamista piisaa tohtorintutkinnon verran ja nähtävästi myös sen verran värikäs ja puoleensavetävä persoona, että Youtubessa tilaajia on kertynyt jo reippaasti yli miljoona.

Kirjan jujuna on käydä läpi yksi päivä kemiatubettajan elämässä ja nostaa matkan varrelta esiin kaikenlaista, missä kemia on mukana: nukkumiseen vaikuttavat hormonit, hammastahna, aamukahvi, metrossa hikoilevat ihmiset, ruoka, liikunta, rakkauselämä… kaikenlaista! Ote on reipas ja viihdyttävä, tinkimättä tieteellisyydestä.

Suomennoksessa oli hitusen ärsyttäviä huolimattomuuksia ja tällainen kirja hyötyisi kyllä vetävämmästä ulkoasusta värikuvien kera, mutta eipä näytä alkuperäisessäkään sen kummempaa kuvitusta olevan; mukana olevat piirroskuvat ovat kyllä sympaattisia.

Voin siis suositella. Tätä voisi hyvin luetuttaa yläkoululaisilla tai lukiolaisilla, joilla on vaikeaa motivoitua kemianopintoihin, koska Ngueyn-Kim onnistuu kyllä nivomaan kemiaa hienosti osaksi tavanomaista arkielämää. Kemia toden totta liittyy kaikkeen ja se tästä kirjasta välittyy kyllä hyvin. Kirjasta välittyy myös erinomaisen kirpeä asenne akateemista postdoc-maailmaa kohtaan, mutta se lienee ansaittua, hyvin vähän olen ylipäänsä kuullut mitään hyvää yliopistomaailman siitä vaiheesta.

Lisää faktoihin perustuvaa intohimoa!

---

Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista ja StoryGraphista. Instagramissa olen @mikko_lukee.

Nelli Hietala: Varotoimia
Karisto, 2020
167 s.

Nyt oli kevyttä ja helppoa luettavaa – luin tämän pienen romaanin yhdellä istumalla. Varotoimia kertoo vakuutusmyyjä Taimista, joka varautuu jatkuvasti kaikenlaisiin vaaroihin. Bussimatkalla Taimille tapahtuu kuitenkin katastrofi, kun ensin viereen istuu maahanmuuttajan näköinen kaveri, vaikka muuallakin bussissa olisi tilaa, ja sitten Taimi jää bussin kyydistä käytyään taukopaikalla vessassa.

Siitä alkaa karmiva seikkailu, jossa Taimi joutuu vaarallisten ja nolostuttavien tapahtumien äärelle. Onhan hänen selviydyttävä yön yli kaukana sivistyksestä, seuranaan vain se samainen maahanmuuttaja, joka myös jäi bussista. Mies on toisaalta pelottava ja uhkaava, toisaalta Taimin pelastettava, koska eihän sitä tiedä, miten hulluja rasisteja paikallisväestö oikein on.

Melko höpsö tyyppi Taimi on, kaikkine neurooseineen ja ennakkoluuloineen. Varovainen elämäntapa on palvellut Taimia tähän asti, mutta olisiko vähän avoimempi ja rennompi suhtautuminen elämään kuitenkin paikallaan? Sitä Taimi pääsee pohtimaan.

Varotoimia on oikein mainio pikku lukupala. Taimi on tavallaan söpö, tavallaan vähän rasittava, mutta tämän mittaisena kirja kyllä toimii ja Taimin sisäinen maailma on mielenkiintoisesti kuvattu.

---

Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista ja StoryGraphista. Instagramissa olen @mikko_lukee.

Ljudmila Ulitskaja: Daniel Stein
Siltala, 2016
Suom. Arja Pikkupeura
537 s.

Kirjan nimihenkilö Daniel Stein on puolanjuutalainen, joka pelastuu toisen maailmansodan aikana niukasti teloitukselta. Natsit luulevat häntä etnisesti puolalaiseksi ja hänet värvätään Gestapon tulkiksi. Tulkkina hänen onnistuu suojella juutalaisia joukkotuholta. Lopulta Stein pakenee ja löytää turvan katolisesta uskosta. Sodan jälkeen hänestä tulee pappi, hän liittyy karmeliittaveljeskuntaan ja emigroituu Israeliin, jossa hänellä on edessään pitkä ura melkoisen radikaalina ja kapinallisena katolisena pappina.

Tämä on melkoisen uskomaton elämäntarina juutalaismiehelle, melkein liian uskomaton ollakseen vain fiktiota. Teos perustuukin tosielämään, Oswald Rufeisenin elämään, jonka pohjalta Ljudmila Ulitskaja on oman Daniel Steininsa rakennellut. Tarina on kiehtova ja herättää monenlaisia kysymyksiä uskonnosta ja identiteetistä. Onko juutalainen juutalainen, jos hän on myös kristitty? Täytyy myöntää, etten ollut ajatellut juutalaisten kristittyjen asemaa aikaisemmin, vaikka olinkin toki tietoinen juutalaisuuden monimuotoisesta luonteesta toisaalta uskonnollisena, toisaalta etnisenä identiteettinä, jotka kietoutuvat tietysti eritoten Israelissa vahvasti yhteen.

Ei siis ole Daniel Steinin elämä helppoa. Juutalaisena Puolassa ja Valko-Venäjällä sodan aikaan henki ei ole kovin kallis; radikaalina katolisena pappina Israelissa hengenlähtö ei ole lähellä, mutta elämässä riittää muuten vaikeuksia. Ulitskaja kertoo Steinin tarinaa pala kerrallaan erilaisten dokumenttien kautta. On päiväkirjamerkintöjä, kirjeitä, virallisia asiakirjoja, ilmiantoja, postikortteja… monenlaista ja moniäänistä tavaraa, eikä itse Daniel ole äänessä kuin pienessä osassa näitä. Isoon osaan nousee esimerkiksi saksalaisneito Hilda Engel, joka muuttaa Israeliin ja ryhtyy puoliväkisin Danielin avustajaksi ja nousee sitten vuosikymmenten myötä korvaamattomaan asemaan.

Stein on humaanisuuden, suvaitsevaisuuden ja lähimmäisenrakkauden ääni ja ääni sellaiselle kristinuskolle, jonka nimissä ei vainota juutalaisia tai katsota joukkotuhoa vierestä. Kirja hakee ymmärrystä ja yhteyttä eri uskontokuntien välille – ei mikään helppo tehtävä. Ulitskaja ei ole arastellut aiheenvalinnan kanssa, vaikka muutamassa välihuomautuksessaan tuntuukin epäilevän koko projektin järkevyyttä. Ei tässä varmasti mitään järkeä ollutkaan, mutta jo vain on hieno ja onnistunut lopputulos!

---

Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista ja StoryGraphista. Instagramissa olen @mikko_lukee.

Lukuvuosi 2020 numeroina:

• 188 luettua kirjaa (+24 viime vuodesta)
• 56292 luettua sivua (+9526)
• 3 arvostelukappaletta (+3)
• 179 kirjastolainaa (+17)
• 5 ostettua kirjaa (+5)
• 1 muuten hankittu (-1)
• 0 e-kirjaa (±0)
• 0 ostettua e-kirjaa (±0)

Kirjailijoiden sukupuolijakauma oli viimevuotista tasaisempi: 146–47 naisten hyväksi. Tämä on ihan kelpo tasapaino, mutta vuoden aikana tuli kyllä jokunen muistutus siitä, miksi kannattaisi pitäytyä etenkin fiktion puolella naisten kirjoittamissa kirjoissa. Niissä törmää harvemmin ankeaan naisvihaan.

Uutena asiana laskeskelin kirjoittajien jakaumaa vähän laajemmasta näkökulmasta. Laskeskelin karkeasti rodullistetut kirjoittajat (28) ja maantieteellisen jakauman Suomi, Eurooppa, USA/UK ja muu maailma. Kotimaista kirjallisuutta oli eniten, 91 teosta, sitten angloamerikkalaista 54 teosta, eurooppalaista 23 ja muuta maailmaa 19.

Painotus kotimaiseen kirjallisuuteen ei ole ongelma, mutta muun maailman pienenpieni osuus on. Vuoden 2021 tavoite onkin lukea vähemmän angloamerikkalaista valkoisten ihmisten kirjallisuutta ja laajemmin ei-englanninkielistä eurooppalaista kirjallisuutta ja muun maailman kirjallisuutta. Myös rodullistettuja kirjoittajia näkisin mieluusti enemmän (ja joo, ymmärrän hyvin, että tähän luokitteluun liittyy koko lailla ongelmia ja se ei tartu esimerkiksi monenlaisiin luokkakysymyksiin – esimerkiksi lukemistani afrikkalaisista kirjoittajista moni on länsimaisissa huippuyliopistoissa opiskelleita expatriaatteja – mutta minulle se nyt tässä tilanteessa riittää ja on kuitenkin parempi kuin ei mitään).

Laskin vastaavat numerot myös vuodelle 2019 ja sikäli 2020 oli jo askel parempaan suuntaan, maailmankirjallisuuden ja rodullistettujen kirjailijoiden osuudet suunnilleen tuplaantuivat.

Vuoden 2020 teemana oli ahkerampi sosiaalisessa mediassa operoiminen. Perustin uuden Instagram-tilin kirjajutuille (@mikko_lukee) ja kirjoitan myös GoodReads-tililleni pidempiä juttuja. Nyt arvioiden ensimmäinen versio ilmestyy GoodReadsissa heti kun olen kirjan lukenut ja saman tien Instagramissa 2000 merkkiin tiivistettynä, ja myöhemmin sitten lopullisena versiona Kirjavinkeissä. Olen myös julkaissut tässä blogissa niitä juttuja, joita en syystä tai toisesta ole Kirjavinkeissä julkaissut.

Viiden tähden kirjat on merkitty tähdellä: ⭐️

Tammikuu

Jenny Erpenbeck: Kodin ikävä
Sirpa Kähkönen: Graniittimies
Piia Leino: Taivas
Salla Tuomivaara: Syötävät koirat ja sympaattiset siat
Enni Vanhatapio: Absentia
Maarit Verronen: Muutama lämmin päivä
Anna Gavalda: Lohikäärmetatuointi ja muita pintanaarmuja
Caroline Kepnes: Sinä
Sita Salminen: Lupa
Asko Sahlberg: Haudallasi, Adriana
Louisa May Alcott: Pikku naisia 2
Liisa Keltikangas-Järvinen: Ujot ja introvertit
Grace McCleen: Ihana maa
Harriet Tyce: Veriappelsiini
Mari Koistinen: Syötkö väärennettyä ruokaa?

Helmikuu

Ruth Ware: Lukitut ovet
Jade Sarson: For the love of God, Marie!
Katriina Järvinen ja Laura Kolbe: Sopivia ja sopimattomia
Dorothy L. Sayers: Kas tässä teille ruumis
Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Uuden ajan muistikirja
László Krasznahorkai: Saatanatango
Milla Peltonen: Erakot
Dorothy L. Sayers: Kuka ja mistä?
Anu Kaaja: Katie-Kate
C.J. Tudor: Paluu pimeästä
Anu Kaaja: Leda
Rinna Saramäki: 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman
Dorothy L. Sayers: Juhlailta ⭐️

Maaliskuu

Stuart Turton: Evelynin seitsemän kuolemaa
Anneli Vehkoo: Kaikki ne hetket kun olet yksin
Johanna Vehkoo ja Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet ⭐️
Paola Pigani: Nokkosia ja ihmisiä
Juhani Brander: Miehen kuolema
Wilhelmiina Palonen: 206 pientä osaa
Dorothy L. Sayers: Myrkkyä
Elise Gravel: Olga : Avaruus kutsuu!
Emmi-Liia Sjöholm: Paperilla toinen
Marta Breen ja Jenny Jordahl: Naiset
Celeste Ng: Olisi jotain kerrottavaa
Annastiina Storm: Me täytytään valosta
Kersti Juva: Löytöretki suomeen ⭐️
Kate Davies: Syvään päähän
Jenny Jägerfeld: Comedy Queen ⭐️
Heta Pyrhönen, Sanna Nyqvist ja Päivi Koivisto (toim.): Keltaiset esseet
A Yi: Täydellinen rikos
Geoffrey West: Skaala
Kaisa Paasto: Anni kaverinkesyttäjä

Huhtikuu

Anna-Kaari Hakkarainen: Kristallipalatsi
Holly Bourne: Katsokaa miten onnellinen olen
Pirkko Saisio: Betoniyö
Dorothy L. Sayers: Kuolema häämatkalla ⭐️
Jayne Anne Phillips: Murhenäytelmä
Elizabeth Strout: Olive Kitteridge
Maarit Verronen: Pieni elintila
Eeva Klingberg: Syvän maan juuret
Graham Greene: Kymmenes mies
Hanna-Riikka Kuisma: Valkoinen valo
Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä
Riina Mattila: Eloonjäämisoppi
Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska
Herta Müller: Hengityskeinu

Toukokuu

Guy Gavriel Kay: A Brightness Long Ago ⭐️
Terhi Rannela: Frau
Heikki Keskiväli: Tähtäimessä osakkeet
Helvi Hämäläinen: Raakileet
Maija Kauhanen: Eliitti
Jane Austen: Emma
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus
Leena Krohn: Erehdys
Marianna Kurtto: Tristania
Liu Cixin: Synkkä metsä
Maria Stepanova: Muistin muistolle
Marisha Rasi-Koskinen: Katariina
Thomas Taylor: Malamanteri

Kesäkuu

Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset ⭐️
Robert Seethaler: Kokonainen elämä
Tiitu Takalo: Memento mori
Sirkka-Liisa Ranta: Suomalainen teekirja
Louise Penny: Kuukausista julmin
Sayaka Murata: Lähikaupan nainen
Yu Hua: Xu Sanguanin elämä ja verikaupat
Milja Sarkola: Pääomani
Jane Austen: Järki ja tunteet
Kiran Desai: Menetyksen perintö
Maijastina Kahlos: Roomalaiset ja barbaarit
Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu, kovaa menoa kiskoilla
Lisa Taddeo: Kolme naista
Ta-Nehisi Coates: Vesitanssija
Johanna Sinisalo: Vieraat
Kevin Gascoyne et al: Tea: History, terroirs, varieties
Jenny Erpenbeck: Päivien loppu
Sahar Delijani: Jakarandapuun lapset
Juhana Torkki: Plutarkhos : Mielen tyyneydestä
Keigo Higashino: Uskollinen naapuri ⭐️
Siiri Enoranta: Kesämyrsky
Joyce Carol Oates: Elämäni rottana

Heinäkuu

Tiina Lehikoinen: Kukkien kapina : yökertomuksia
Kim Liggett: Armonvuosi
Trevor Noah: Laiton lapsi
Anna Burns: Maitomies
Toni Morrison: Koti
Riikka Kaihovaara: Villi ihminen ja muita luontokappaleita
Esmeralda Santiago: Sokeriplantaasin valtiatar
Piia Leino: Yliaika
Pirkko Arstila: Teen ystävän kirja
Hilary Mantel: Kuningashuone ⭐️
Kaisu Tervonen (toim.): 13 katseluasentoa
Bill Bryson: Keho : Opas asukkaalle
Katja Raunio: Sinun päiväs koittaa
Heikki Kännö: Runoilija
Silvia Hosseini: Pölyn ylistys
Lucia Berlin: Ilta paratiisissa

Elokuu

Adam Rutherford: Luomakunnan kruunu
Lotta Dufva: Limbodusa
Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta
Katja Raunio: Käy kaikki toteen
Pekka Nihtinen: Kiinalainen teekirja
Jelena Tšižova: Muistista piirretty kaupunki
Kiran Desai: Hulabaloo hedelmätarhassa
Agatha Christie: Stylesin tapaus
Gao Xingjian: Vapaan miehen raamattu
Johanna Laitila: Synty
Jorge Ibargüengoitia: Kuolleet tytöt
Bell Hooks: Mies tahtoo muuttua
Holly Bourne: Syitä itkeä julkisesti
Tommi Liimatta: Saaret kuin sisaret
Eva Frantz: Tästä pelistä pois

Syyskuu

Marke Ahonen: Oopiumia ja ajatusharjoituksia
Delia Owens: Suon villi laulu
Nazanine Hozar: Aria
Rutger Bregman: Hyvän historia
Terhi Kokkonen: Rajamaa
Anni Kytömäki: Margarita ⭐️⭐️
Juha Hurme: Suomi ⭐️
Kristina Carlson: Eunukki
Anna Claybourne: Ihmeellinen evoluutio
Édouard Louis: Väkivallan historia
Johanna Laitila: Lilium Regale
Simon Stålenhag: Liittymiä
Jenny Offill: Ilmastoja
Eila Pennanen: Kulmatalon perhe
Lotta-Liisa Joelsson: Nailpolish.avi
Antti Holma: Kaikki elämästä(ni)
Marisha Rasi-Koskinen: REC

Lokakuu

Téa Obreht: Vedetön maa
Marko Hautala: Pimeän arkkitehti ⭐️
Louise Penny: Kiveen hakattu kuolema
Saija Saarni: Kaiken maailman kuopat
Yaa Gyasi: Maa ja taivas
Tommi Uschanov: Kuinka musiikkia käytetään
Olga Tokarczuk: Aja aurasi vainajain luitten yli
Erling Kagge: Kaikki paitsi käveleminen on turhaa
Venla Saalo: Kukkia maan alla
Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet
Reijo Pitkäranta: Fata verborum
Evie Wyld: Me olemme susia ⭐️
Satu Vasantola: Kaikki kadonneet
Dan Carlin: Loppu on aina lähellä
Katja Kaukonen: Saari, jonne linnut lentävät kuolemaan
Oynkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja
Sharon Moalem: Parempi puolisko : naisten geneettinen ylivertaisuus
Rebecca Solnit: Eksymisen kenttäopas

Marraskuu

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys ⭐️
Elisabeth Åsbrink: Made in Sweden
Karolina Ramqvist: Karhunainen
Anne Vuori-Kemilä: Mustaa jäätä
Alain Mabanckou: Kuppinurin
Eino Saari: Miehen kosketus ⭐️
Minna Salami: Aistien viisaus
Jokha Alharthi: Celestial Bodies
Paula Havaste: Morsiusmalja
Linda-Maria Roine: Mercedes Bentso : Totuus ja tunnustus
Tommy Orange: Ei enää mitään
Juri Nummelin: Suomalaisen kirjallisuuden lyhyt historia

Joulukuu

Hanska, Koskinen, Mäenmaa, Siltamäki: Saamattomat
Golnaz Hashemzadeh Bonde: Olimme kerran
Clarice Lispector: Tähden hetki
Katariina Heikkilä: Punainen nyrkki
Eila Pennanen: Tyttölapsi
Okakura Kakuzo: Kirja teestä
Kayo Mpoyi: Virtaavan veden sukua
Brian R. Keating ja Kim Long: Näin syntyy tee
Marja-Leena Heikkilä-Horn: Kaakkois-Aasian historia
Anu Silfverberg: Sinut on nähty ⭐️
Mari Manninen: Hyvät aikeet
Jhumpa Lahiri: Missä milloinkin
Moa Romanova: Paniikkiprinsessa
Riikka Pelo: Kaikki elävä