Syndikointia

Lisäsin pari uutta RSS-feediä etusivulle. Nyt näette nopeasti uusimmat lisäykset Kirjavinkkeihin ja sen, mistä TYRin keskustelupalstalla puhutaan. Molemmat ovat ehdottoman hyödyllisiä tietää, luonnollisesti.

Pitäisi varmaan väsätä vielä feedit suomenkielisille levy- ja peliarvosteluilleni… Vaan niidenpä päivittäminen olisi peräti tylsempää, kun pitäisi käsin päivittää.

RSS-lukemista

Siirsin nyt muutaman blogin kokeilumielessä Päivän pamauksesta rss2emaililla luettavaksi. Saa nähdä nopeutuuko blogilistan selailu vai ei. Blogien lukeminen sähköpostiohjelmalla on kuitenkin mukavampaa, jos kirjoitukset vain saa kokonaisina. Katkelmat ovat tylsiä ja vielä pahempia ovat erään blogin tarjoilemat pelkät otsikot, joita ei edes näe kokonaisuudessaan.

28 päivää myöhemmin, Paholaisen leikkimökki

Pidimme eilen kauhuelokuvailtaa. Suunnitelmien muutosten vuoksi katsoimme kolmen sijasta vain kaksi elokuvaa. 28 päivää myöhemmin alkoi varsin pelottavasti ja oli kerrassaan ensiluokkainen kauhuelokuva noin puoleen väliin asti. Loppu oli kehnompi, mutta kokonaisuutena elokuva oli mainio. Zombiet (tai tartunnansaaneet, tarkemmin ottaen) olivat erittäin onnistuneesti toteutettu, raivokkaat mielipuolet olivat ihan aidosti pelottavia ja ennen kaikkea uskottavia. Pisteet myös suomenkielisestä lentäjästä elokuvan lopussa! Hyvä Suomi!

Toiselta elokuvaltamme emme sitten odottaneet aivan yhtä paljoa. Paholaisen leikkimökki oli kuitenkin niin korni nimi, että leffa oli pakkovalinta. Elokuvan idea on nerokas: yksinhuoltajaäiti ostaa halvan talon – hinta on halpa, koska leikkimökkiä riivaa itse Saatana. Lapset innostuvat mökistä kovastikin, ja tietäähän sen mitä siitä seuraa. Lapset perhana alkavat kutsua Saatanaa maan päälle ja jonkun täytyy se estää. Maailman pelastaa perheen vanhin lapsi, jota esittää Blair Witchistä tuttu näyttelijälahjakkuus. Joo. Melkoisen huonolta kuulostaa ja sitä se olikin… Mutta hauskalla tavalla, ei pahalla Astronautin vaimo -tavalla.

Laatudokumentti Spinal Tap sen sijaan meni nauhalle (Big Brother tuli samaan aikaan) – saa nähdä, jääkö nauhoitus katsomatta koska Johanna innostui tilaamaan jonkun hienon DVD-version. Elokuvan olen toki nähnyt, pariinkin otteeseen. Kyseessä on eittämättä todellinen klassikko.

Tänään harrastettiin jännittävää monitorijahtia (josta lisää maanantaina!) ja uimista. Suosittelen, varsinkin jälkimmäistä. Puolentoista tunnin päästä onkin sitten luvassa tiivistä televisionkatselua, kun uusi Selviytyjät-sarja alkaa! Harmi vain, ettei sitä voi seurata yhtä tiuhaan kuin Big Brotheria, jonka viimeiset hetket nautitaan sunnuntaina haikein mielin.

Iron Maiden

Katselin eilen loppuun Iron Maidenin Visions of the Beastin ja ajattelin kommentoida joutessani. Kokoelma on ehdottoman kattava ja sellaisenaan arvokas historiallinen dokumentti. Siitä kiitosta. Miinusta tulee sinänsä hienosta, mutta hyvin epäkäytännöllisestä käyttöliittymästä. Milloinkohan DVD-käyttöliittymien suunnittelijat oppivat edes käytettävyyden perusteet? Arvailuvalikoita, hitaita reaktioaikoja, ärsyttäviä animaatioita ja musiikkipätkiä…

Levyn ekstrat eivät vakuuttaneet, typerät animaatioversiot videoista eivät olleet sitten lainkaan hauskoja. Futurealin jalkapalloversio sentään viihdytti. No, pääpaino on tietysti oikealla sisällöllä ja se on täyttä rautaa – paitsi että Iron Maiden ei ole koskaan ollut kummoinen videobändi. Noh, kömpelyys on hauskaa ja varsinkin pahimmat kasarivaatteet (suosittelen The Trooperia ja Dickinsonin kirjavia salmiakkikuviotrikoita, psykedeelistä!) jaksavat kyllä viihdyttää. Musiikkihan on itsestään selvästi hyvää.

Näin muuten Iron Maideniin liittyen, LetsMakeSomeNoise.comista löytyy ennakkoarvio Iron Maidenin uudesta levystä, joka ilmestyy syyskuussa. Pakkohankinta, ei epäilystäkään! Esimakua, eli ihan hyvältä kuulostavan Wildest Dreams -biisin voi käydä kuuntelemassa Iron Maidenin kotisivuilla.

Julkaistu
Kategoria(t): Musiikki