Kategoria: Ruoka

Tomaattinen makkara-tortellinikeitto, ohje on Meidän perheen numerosta 1/2011. Valmistuu nopeasti ja on oikein hyvä.

• 1 l vettä
• 2 kasvisliemikuutiota (tai vastaavasti fondia)
• 300 g pakastekeittojuureksia (tai 250 g pakastekasvissuikaleita, kuten meillä)
• 200 g makkaraa (tai täysi paketti Vilhelmiä)
• 2 tl paprikajauhetta
• 1 dl Felixin chilikastiketta (tämä on miedosti chilillä maustettua tomaattisosetta)
• 250 g kinkkutortellineja (tuoreita)
• 2 dl ruokakermaa

Keitä vesi, lisää liemikuutio tai fondi ja pakastekasvikset. Pilko makkara sekaan, lisää paprikajauhe ja chilikastike. Keitä hetki. Lisää tortellinit ja keitä kolmisen minuuttia. Lopuksi vielä ruokakerma sekaan ja kas, soppa valmista.

Valmistus vie noin 15 minuuttia ja tällä ruokkii 3-4 ihmistä, ruokahalusta riippuen.

Tämä piirakkapohja on ollut muutaman vuoden A5-kokoisella paperilapulla ja lappu on ollut hukassa monta kertaa. Resepti on myös monta kertaa pitänyt kirjoittaa tänne talteen. Nyt on aika.

• 100 g margariinia
• 2,5 dl vehnäjauhoja
• 0,5 dl kevytkermaa tai vettä
• 1 dl juustoraastetta
• 1 tl leivinjauhetta

Ainekset sekaisin, taputellaan piirakkavuokaan (Ø 24 cm).

Päälle vaikka savuliharouhetta, fetaa, kirsikkatomaatteja sekä loput kermapurkista ja juustoraasteesta. Paistetaan 200 asteessa noin puoli tuntia.

Yhteishyvän Ruokamaailmassa oli tällainen Katri Schröderin resepti. Nämä keksit valmistuvat aika helposti ja ovat todella hyviä. Reseptillä tulee suunnilleen 30 keksiä.

• 200 g margariinia
• 1,5 dl sokeria
• 2 tl vaniljasokeria
• 2 dl kinuskikastiketta
• 6 dl vehnäjauhoja
• 2 tl leivinjauhetta

Vaahdota margariini ja sokeri keskenään. Lisää vaniljasokeri ja valmis kinuskikastike. Jauhot ja leivinjauhe sekoitetaan keskenään ja lisätään seokseen. Sekoita koko sotku tasaiseksi taikinaksi. Levitä pellille — tästä lisää alla — ja paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Kun tangot ovat jäähtyneet hieman, leikkaa ne muutaman sentin levyisiksi viipaleiksi. Piparit saavat jäähtyä pellillä.

Alkuperäisessä ohjeessa kehotettiin tekemään kaksi pitkää noin 25 sentin pituista tankoa pellille, mutta taikinasta tuli niin runsas, että tangoista tuli leveät laatat, jotka uunissa levittyään täyttivät lähes koko pellin. Sinänsähän tämä ei haittaa, mutta kun paistetut piparit leikkaa siivuiksi, siivut ovat melkoisen pitkiä.

Luulen, että seuraavalla kerralla kokeilen tehdä kolme tai neljäkin vähän pienempää tankoa. Kolme tankoa saattaisi saada mahtumaan yhdelle pellille, jolloin ei tarvitsisi paistaa kahdessa erässä. Täytyy vähän soveltaa, mutta hyvän makuista tämä näinkin oli.

Lähde: Ruokamaailma.

Diabetestutkimuksen tiedotteessa oli tällainen saksalainen resepti, joka vetosi välittömästi. Olen tehnyt tätä nyt muutaman kerran vähän vaihtelevalla menestyksellä, yhden kerran onnistuminen oli lähes täydellinen, mutta se lätty meni valitettavasti vaimolle ja oma pannarini epäonnistui sillä kertaa. Pitää vielä harjoitella ja hankkia ohukaispannu, sillä meillä on vain hyvin korkeareunainen kasari, jolla pannukakun kääntäminen on vähän turhan hankala temppu.

• 5 dl piimää
• 4 rkl vettä
• 1 tl sokeria
• 0,5 tl suolaa
• 200 g (noin 3-3,5 dl) vehnäjauhoja
• 4 vatkattua munaa
• 4 omenaa
• 4,5 tl öljyä

Sekoita jauhot, piimä, vesi, sokeri ja suola. Anna asettua ainakin 20 minuuttia. Lisää munat ja sekoita hyvin. Kuori ja viipaloi omenat. Kuumenna öljy pannussa ja laita taikinaa pannuun. Ohje sanoo ”2 pientä kauhallista”, mitä en ymmärrä, koska siitä tulee ihmeellinen pikkulätty ja kuvassakin on kuitenkin lautasen kokoinen pannukakku (ehkä lautanen on pieni, mutta silloin pannukakun päälle ladotut omenat ovat noin luumun kokoisia).

Kippaa siis kunnolla taikinaa pannuun. Sanoisin, että noilla mitoilla tulee nelisen pannukakkua, itse olen ainakin tehnyt onnistuneesti yhtä neljäosalla ja kahta puolikkaalla. Omenat ladotaan välittömästi päälle, koko kakun saa peittää omenasiivuilla. Pienennä lämpöä.

Kun pannukakku osoittaa kiinteytymisen merkkejä, se siirretään lautaselle ja kipataan pannuun takaisin paistettu puoli ylöspäin. Paistellaan, kunnes on valmis. Ei kestä kauaa.

Tarjoillaan välittömästi sokerin ja kanelin kanssa, pannukakku menee tylsäksi jäähtyessään. Siksi tämä on vähintäänkin epäkäytännöllistä laitettavaa, mutta ilmeisesti 50-asteisessa uunissa pannukakut pysyvät hyvinä tarjoiluun asti. Tiedäpä tuota, ehkä kokeilen.

On hyvää asiallisen omenasiiderin kanssa.

Vaahterasiirappi on herkullista, joten Jutta Renzin vaahterasiirappimuffinsseja oli pakko kokeilla (Muffinssit — Uudet reseptit -kirjasta). Tulos oli erinomainen, suosittelen lämpimästi kaikille vaahterasiirapin ystäville.

Ainekset 12 muffinssiin:

• 3 dl kaurahiutaleita
• 3,25 dl piimää
• 3 dl saksanpähkinärouhetta
• 1,5 dl vaahterasiirappia
• 2,25 dl vehnäjauhoja
• 2,5 tl leivinjauhetta
• 1 muna
• 1 dl ruokaöljyä

Uuni lämmitetään 180-asteiseksi. Valmistele vuoka voitelemalla se ja laittamalla se pakastimeen. Sekoita kaurahiutaleet piimään ja anna niiden turvota hetki. Sekoita pähkinärouheeseen runsas 0,5 dl vaahterasiirappia. Itse ostin kaupasta 70 g pussin kokonaisia saksanpähkinöitä, kun muutakaan ei ollut. Tuosta tuli ehkä noin desi rouhetta, joka riitti minulle ihan hyvin. Kovempi saksanpähkinäfani ostaa sitten enemmän, itse menen jatkossa tällä, ellei kaupasta löydy jotain kätevämpää pakkausta. Pari pakettia maksaa jo sen verran enemmän, että säästän mieluummin vähäsen.

Muna vatkataan rikki ja sekaan heitetään loput vaahterasiirapista (Maple Joe -pullo riittää tähän juuri ja juuri, jos haluaa runsaan kuorrutuksen pitää ostaa kaksi), öljy, kaurahiutaleet ja piimä. Alkuperäisessä ohjeessa oli myös kaksi tippaa karvasmanteliöljyä, jonka totesin liialliseksi hifistelyksi ja jätin väliin. Jauhot ja leivinjauhe sekoitetaan yhteen ja käännellään varovasti muiden ainesten joukkoon.

Vuokiin lapioidaan noin ruokalusikallinen taikinaa ja päälle jaetaan pähkinäsiirappi. Päälle lisätään loput taikinasta. Paistetaan keskitasolla 20-25 minuuttia.

Kuorrutukseen voi laittaa 2 rkl vaahterasiirappia (Maple Joe -pullosta ei enempää riitä), 2 rkl margariinia ja joku 1,5-2 dl tomusokeria.