Kategoria: Ruoka

Raha ei tee onnelliseksi. Rahalla voi kuitenkin hankkia asioita, joista onnellisuutta saa. Mustikkapiirakka on sellainen asia.

Tähän asti vastaantulleista paras mustikkapiirakkaresepti on äidiltä saatu. Tälle eivät pullataikinasta tehdyt mustikkapiirakat pärjää!

Taikina:

• 150 g rasvaa
• 1 dl sokeria
• 1 kananmuna
• 3 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl kanelia

Päälle:

• mustikoita
• 1/2 dl sokeria

1. Rasva ja sokeri sekoitetaan. Lisää kananmuna.

2. Vehnäjauho, leivinjauhe ja kaneli sekoitetaan.

3. Koko sotku sekoitetaan yhteen.

4. Taikina levitetään voideltuun vuokaan. Taikinaa riittää normaalin kokoiseen vuokaan. Tuplattuna taikinaa tulee pellillinen.

5. Mustikoita levitetään vuokaan mukavantuntuinen kerros. Ei kannata laittaa liikaa, sillä tulos on yhtä mössöä. Hyvää, mutta ei kaunista. Päälle voi ripotella sokeria.

6. Paistetaan 175 asteessa 35-40 minuuttia.

Hardy’s Village Dry on eräs suosikkisiidereistäni. Kauppareissulla sattui vastaan samaa tölkissä, joten päätin kokeilla, ihan näin uuden näytön juhlistamiseksi. Valitettavasti tölkki-Hardy’s oli pettymys. Nimessä oli tosiaan sana Red ja siiderissä väriainetta, joten ulkonäkö oli kyllä kohdallaan. Muistutti jo tummempaa olutta, itse asiassa… Mutta kaunis se oli.

Maku oli valitettavasti jotenkin kummallinen. Oikea Hardy’s on konstailematonta, hyvää omenasiideriä. Redin haju muistutti simaa ja maussa tuntui kaneli. Ei hyvä. Loppua kohden kävi tökkimään pahemman kerran. Suosittelen siis pitäytymään alkuperäisessä!

Tein eilen jäätelöä. Ei ollut kummoisen mutkikasta: keltuaisia, tomusokeria, mansikoita, kermavaahtoa. Pakkaseen jäätymään ja sillä selvä. Tulos oli mielenkiintoinen, joskin ei muistuttanut koostumukseltaan jäätelöä tarpeeksi. Maku oli kuitenkin hyvä, joskin melko tuhti. Kermaa oli paljon, nimittäin.

Kannattaa kokeilla… En sitten tiedä, kuinka olennainen osa oikeaa jäätelökokemusta on jäätelökoneen käyttäminen. Olisi kyllä hienoa, jos pystyisi tekemään jotain yhtä hyvää kuin italialainen jäätelö.

Ruokavaliomme täydentyi uudella perusruokalajilla. Tein nimittäin tänään kinkkukiusausta. Se on helppoa ja halpaa ja siten erinomaisen hyvä lisä vaivattomien ruokalajien kokoelmaan. 500 grammaa perunasipulisekoitusta, 250 gramman pussi kinkkusuikaleita, 2 dl ruokakermaa. Koko homma vuokaan ja vuoka uuniin tunniksi. Valmista on! Hintaa aterialle kertyy kolmisen euroa ja ruokaa riittää kahdelle hyvinkin tukeva annos. Näppärää.

Eilen maistelimme Twist-siideriä (kuiva omena). Raati ei innostunut. Vaikka mainoksessa kehutaankin tuotteen sekä näyttävän että maistuvan hyvältä, ei kumpikaan kohta toteutunut riittävästi. Ensinnäkin se ulkoasu: Twist on vaalean hailakkaa. Kyllä siiderin pitää minun mielestäni tummempaa olla. Tai siis ylipäätään enemmän jonkun väristä…

Toisekseen maku. Vaikka Twist onkin oikeaa siideriä, oli maku kuitenkin jokseenkin teollisen oloinen. Ei hyvä. Voittaa useimmat tusinasiiderit, joo, mutta omista suosikeistani en Twistin vuoksi luovu (niitähän ovat Classic, Stowford Press, Hardy’s Village Dry ja Old Rosie – Hardy’s Village Dryn väristä voi ottaa mallia).