Kategoria: Elokuvat ja tv

Eilen katseltiin Honogurai mizu no soko kara eli Dark Water. Elokuva herätti mielenkiintoa lähinnä sillä, että sen oli ohjannut japanilaisen Ringin ohjaaja Hideo Nakata. Molemmat elokuvat perustuvat myös Koji Suzukin kirjaan.

Ja vaikka jenkki-Ring viekin pelottavuudessa voiton, oli Dark Water erittäin pelottavaa katseltavaa. Mikä parasta, pelottavuus ei perustunut millään lailla halpaan järkyttelyyn – verta ei roiskunut kertaakaan koko elokuvan aikana, vettä kyllä sitten siitäkin edestä. Vahvasti psykologisella puolella liikuttiin, siis. Tunnelmaa riitti.

Vihdoin nähtiin Selviytyjissä pakollinen ällöruokien syömiskilpailu. Muurahaislusikallinen olisi varmaan mennyt minultakin, mutta se jättimäinen torakka olisi voinut jo vähän tökkiä. Ei kuitenkaan Pelkokertoimen jälkeen mitään uutta tässä touhussa.

Kiinnostavinta oli se, kuinka hyvin Chewing Gum -heimon linjat ovat pitäneet – viisi kilpailijaa on jäljellä ja kaikki ovat alunperin samaa heimoa. Aika hyvä, olisin odottanut rivien murtuvan jo aikaisemmin. Nyt ei liene epäilystä seuraavasta lähtijästä, Clay ei tunnu nauttivan kovinkaan laajaa kannatusta. Sen jälkeen onkin jo sitten tiukempaa.

Hienoa viihdettä on taas tarjolla, kun Fast Shown kakkoskausi on ilmestynyt DVD:llä. Suosittelen!

Movielens ennusti oikein sen, kuinka paljon Pirates of the Caribbeanista pidin – se oli kyllä kirkkaasti neljän tähden elokuva. Se oli sitä, mitä odotin, mutta vain parempi.

Merirosvoilun tunnelma oli tavoitettu mainiosti. Kunnollista seikkailun meininkiä, eikä kaikille-kaikkea-periaate häirinnyt katselunautintoa. Varsinkaan, kun romanssiosuus oli jätetty riittävän vähiin. Oli myös ilo todeta naispäärooli hyvin modernin aktiiviseksi, eikä vain pelastamista odottavaksi uhriksi.

Hyvät näyttelijät pelastivat paljon. Elokuva oli luonnollisesti Johnny Deppin show – Jack Sparrow oli kerrassaan erinomainen hahmo. Orlando Bloomin Will Turner oli vähän liian hyvis. Keira Knightley oli ok… Geoffrey Rush oli oma pirullinen itsensä. Mainio yllätys oli Paritellen-sarjasta tuttu Jack Davenport brittikommodorina – mies oli kuin luotu tuota osaa varten. Toinen brittikomediabongaus oli Konttorista tuttu Mackenzie Crook comic relief -merirosvona.

Taistelukohtaukset toimivat aivat toisella lailla kuin vaikkapa Matrix Reloadedissa, jossa ne olivat aivan liian pitkiä. Tällä kertaa homma pysyi hallinnassa ja kylläpä sitä vain katselee mieluummin perinteistä miekkailua kuin liitelykungfuilua. Mutta olenkin heikkona komeaan miekkailuun…

Kaikinpuolin elokuva oli varsin piristävä ja viihdyttävä kokemus. Hyvää seikkailuelokuvaa etsivien kannattaa se ehdottomasti käydä katsomassa.

…enkä halua edes hevosta. 20 euroa riittää kivasti. Kyseessä on siis Lars von Trierin klassikko Valtakunta. Koska ostimme uuden, vanha joutaa kaupan. Se löytyy Huuto.netistä. Kyseisellä tupla-DVD:llä on siis sarjan viisi ensimmäistä jaksoa. Aluekoodi 2, englanninkieliset tekstit ja bonuksena Tranceformer-dokumentti. Lähtöhinta 20 euroa, ei hintavarausta ja postikulut sisältyvät hintaan. Kun ottaa huomioon, että kyseistä kiekkoa myydään Suomen kaupoissa noin 40 eurolla, on tarjous vähintäänkin kohtuullinen!