Nooa on ollut viime aikoina varsin vauhdikkaalla tuulella. Sitä voisi kuvitella, että lapsensa kanssa voisi pötköttää sängyssä joutilaasti ja leppoisasti, mutta ei, Nooan kanssa ei pötkötellä. Sänkyyn Nooa on kuitenkin kiipeämässä, koska sängyssä voi remuta! Kun Nooa tunkee sänkyyn, pikkumies odottaa, että isä tulee ja paiskoo pikkuista ympäriinsä. On siis tehtävä työtä käskettyä: reisistä kiinni, äijä ilmaan ja kiepauttaen alas, niin että pikku-ukko pomppaa sängystä – ja voi sitä naurunremakkaa! Ihan hullu koko muksu.
Kategoria: Lapsellisia
Ikuinen Nooa
Nooa istui tässä päivänä eräänä Johannan sylissä katselemassa tietokoneelta vanhoja Nooasta kuvattuja videoita. Videolla Johanna luki Nooalle kirjaa ja kysyi "mitä lammas sanoo?" Nooa vastasi aivan oikein "bää" – sekä videolla että sylissä!
Tästähän piti ottaa video, onneksi Nooa toisti tempun toisellakin kerralla. Nyt meillä on video Nooasta, joka katsoo videota Nooasta ja vastaa videolta tulevaan pyyntöön. Tätähän voisi jatkaa loputtomiin… video Nooasta katsomassa videota Nooasta katsomassa videota Nooasta! Hulluutta!
Nooan touhuja ja kulttuurihajahuomioita
Tämä artikkeli sisältää affiliatelinkkejä Amazoniin. Saan palkkion, mikäli ostat Amazonista tuotteita käytettyäsi linkkejäni. Affiliate-linkit on merkitty €-merkillä.
Nooa se vain kasvaa ja kehittyy. Puhetta poika tunnistaa jo komeasti. Eilen pidimme lukuhetkeä: heittäydyin säkkituoliin mukavasti ja pyysin Nooaa tuomaan Muumi-kirjan ja hakemaan peittonsa olohuoneesta. Poikahan teki mitä pyydettiin! Ei tässä tarvitse itse kohta tehdä mitään. Kun Johanna pyysi käymään varaamassa pyykinkuivaushuone, Nooa säntäsi heti ovelle ja halusi ehdottomasti mukaan.
Tänä aamuna Muumi-kirja löytyi hyllystä, mutta vaati sentään vähän etsimistä, koska kirja oli väärin päin – mutta niin vain se löytyi, kun vähän etsittiin. On se vaan aika nokkela pikkumies. Hammashoitokäynti sujui sekin varsin komeasti (Nooalta on lohjennut hampaasta kulma, taisi mennä liukumäessä; ei onneksi mitään vakavaa), ilman minkäänlaista hermoilua.
Musiikkileikkikoulussa Nooasta on paljastunut ihan uusi, rauhallinen puoli. Kotona Nooa kiitää ja viilettää, mutta isommassa lapsiryhmässä käykin ilmi, että Nooa on itse asiassa hiljainen ja tarkkaileva. Ehkä se siitä – nyt ollaan käyty vasta kolme kertaa, kenties Nooalla kestää vielä tovi ennen kuin innostus valtaa mielen isommassa porukassa. Kotonahan Nooa ei juuri muita lapsia näe, kun käymme leikkipuistossakin sellaiseen aikaan, ettei siellä juuri muita ole.
Koti-isäily on ollut noin yleensä ottaen kivaa, päivät kuluvat mukavasti ja tekemistä ainakin riittää Nooaa ulkoiluttaessa. Saapas nähdä, miten käy, kun ilmat kylmenevät – meneekö ulkoilusta ilo tyystin.
Sitten muutama hajanainen huomio: David Parlettin The History of Card Games on ehdottoman suositeltavaa luettavaa kaikille korttipeleistä kiinnostuneille. Teos on vuodelta 1991 ja pitkään loppuunmyyty, mutta Amazonista löytyy käytettyjä.
Battlestar Galactican kolmoskauden katselu on aloitettu, eilen katsottiin ensimmäinen jakso. Onpas kertakaikkisen mukavaa palata takaisin Galacticalle!
Silent Waters eli Amorphiksen tuorein levy on erittäin onnistunutta jatkoa Eclipselle: bändi on kerrassaan mainiossa vireessä. Suosittelen.
Lastenmusiikkia
Aamulehdessä kirjoittivat lastenmusiikista. EMI ja Alex Nieminen ovat perustaneet Ipanapa Recordsin, joka tuottaa laatumusiikkia lapsille. Netissä asiasta uutisoi vaikkapa Hesari. Tulossa oleva kokoelmalevy kuulostaa ideatasolla aika hyvältä.
Mitä omiin lastenmusiikkimieltymyksiini tulee, toistaiseksi kaksi on ylitse muiden. Ensinnäkin on Paukkumaissi, omia biisejä ja lastenlauluklassikoita reggaevirityksellä. Taustajoukoissa on Soul Captain Bandista tuttua väkeä ja laulaja Tytti Metsällä on oivallista kansanmusiikkiosaamista, joka kuuluu levyllä myös. Sivuilta löytyy näytteitä. Tästä meillä tykkäävät kaikki ja kovasti, sanoisin että Paukkumaissi on Nooan ykkössuosikki. Bändiltä on ilmestynyt yksi levy, joka kantaa nimeä Paukkumaissi.
Toinen oiva on Pessi Levannon (joka soittaa Ipanapan kokoelmalevylläkin) Vuohi, joka perustuu Julia Vuoren luomaan vuohihahmoon. Toinen Vuohi-levy on vielä kirjastosta lainaamatta, mutta ensimmäinen, Vuohi kaipaa Kalahariin, on erinomainen. Vuohen maailmanmatkailusta kertova levy ottaa perusvireekseen pianojazzia, johon sekoitellaan erilaisia vaikutteita tarpeen mukaan. Nimibiisi on esimerkiksi silkkaa teknoa ja Stonehenge-aiheinen Jättiläisten hampaat on luonnollisesti heviä. Vuohestakin löytyy näytteitä nettisivuilta.
Taidot kehittyvät
Nooa se vain kasvaa ja kehittyy. Viime aikoina pojan taidot ovat kehittyneet huimaavaa tahtia. Uusia juttuja tulee vähän väliä.
Nykyään, esimerkiksi, jotain halutessaan Nooa saattaa tulla ja kiskoa sormesta. Useimmiten äiti tai isä vedetään keittiöön antamaan ruisleipää (mitä kuivempaa, sen parempaa – liittyisikö sitten siihen, että Nooalle on tulossa tällä hetkellä neljä uutta hammasta), mutta esimerkiksi tänään Nooa kiskoi Johannaa kylppäriin esittelemään pyykkikonetta.
Nooa on myös oppinut laskemaan leikkipuiston liukumäestä: Nooa konttaa portaat ylös, kääntyy ja laskee mäkeä mahallaan jalat edellä. Todella taitavaa! Hämmästyttävin ja odotetuin uusi taito löytyy kuitenkin ruokapöydästä: Nooa on oppinut lusikoimaan ruokaa suuhun. Toki suuri osa menee edelleen pöydälle ja ties minne, mutta osa lusikallisista suuntautuu jo suuhun.
Myös kielitaito kehittyy, tosin vielä passiivisesti. Nooa ei juuri puhu, mutta ymmärtää jo paljon. "Missä on?" -leikki on suosittu ajanviete ja Nooa osaa tunnistaa ja osoittaa paljon erilaisia asioita. Ymmärrystä riittää.