Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 5 : Guermantesin tie 1
Otava, 1985
Suom. Inkeri Tuomikoski
412 s.
Guermantesin tie esiintyi jo Kadonnutta aikaa etsimässä -sarjan ensimmäisessä kirjassa Combrayssa vastakohtana Swannin tielle. Nyt Swann on jätetty tyystin taakse ja päästään Guermantesien aatelissuvun pariin. Kertojan perhe on muuttanut Pariisissa Guermantesien omistamaan taloon. Guermantesien nimellä on ollut taianomainen tenho, mutta kohtaaminen todellisuuden kanssa on omiaan syömään tätä vetovoimaa. Mutta annetaan toki Proustin sanailla itse:
Mutta haltiatar kuihtuu ja surkastuu, jos lähestymme sitä todellista henkilöä joka nimeä kantaa, sillä nimi alkaa silloin kuvastaa tätä henkilöä, jossa ei ole jälkeäkään haltiattaresta; mikäli tiemme eroavat, haltiatar voi syntyä uudelleen, mutta jos pysyttelemme hänen lähettyvillään, haltiatar kuolee lopullisesti ja sen mukana nimi, niin kuin se Lusignanin suku jonka oli määrä sammua haltiatar Melusinan katoamisen jälkeen. Silloin nimestä, jonka eriväristen kerrosten alta saattaa löytyä muotokuva kauniista naisesta johon emme koskaan olleet tutustuneet, tulee tavallinen henkilöllisyystodistus, josta tiedämme tuleeko meidän tervehtiä kadulla vastaantulevaa henkilöä.
Guermantesin salonki kuitenkin kiinnostaa, joten kertojamme alkaa pohdiskella, miten sinne pääsisi. Edellisessä osassa kertoja tutustui Balbecissa Robert de Saint-Loupiin, joka on Guermantesien sukua, joten sitä kautta on luontevaa lähteä hakemaan pääsyä piireihin. Niinpä kertoja matkustaa Doncièreen, ratsuväen kasarmille, jossa on aivan ihastuttavaa hengailla Saint-Loupin ja tämän toverien kanssa; Saint-Loup jopa hankkii kertojalle luvan majoittua tämän huoneessa kolkon hotellin sijasta. Tämän miesten välisen lämpimän ystävyyden kuvaus onkin kiehtova linja, joka kulkee koko teossarjan halki.
Kasarmilla käydään mielenkiintoisia keskusteluja sotataidosta ja taktiikoista, joissa kertoja näkee vallan taiteellis-esteettisiä arvoja. Pariisiin palattuaan kertoja tapaa Saint-Loupin kalliiksi koituvan rakastajattaren ensimmäistä kertaa ja tunnistaa tämän. Kyseessä on teoksissa aiemmin tavattu henkilö, joka asettaakin hänet huonoon valoon kertojamme silmissä. Seurapiireissä kohistaan Dreyfusin tapauksesta: tässä vuosisadan vaihteessa Ranskaa kuohuttaneessa tapauksessa kapteeni Alfred Dreyfusin väitettiin vuotaneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Dreyfus tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Aikanaan Dreyfus todettiin syyttömäksi ja oikea vakoojakin selvisi. Dreyfusia ei pidetty luotettavana, koska hän oli syntynyt Alsacessa ja oli vieläpä juutalainen.
Tämä juutalaisuus teki Dreyfusin tapauksesta erityisen kohauttavan: Dreyfusin puolustajat katsoivat tuomion johtuneen juutalaisuudesta ja olevan heikosti perusteltu, vastustajat taas näkivät kaikki juutalaiset ranskalaisen yhteiskunnan syöpänä. Todisteita puolesta ja vastaan etsittiin ja tehtiin, ja kirjailija Émile Zolakin otti kantaa asiaan kuuluisalla J’accuse-kirjeellään. Dreyfusin tapaukseen kirjoissa vielä palataan myöhemminkin, mutta jo nyt näemme, miten kysymys jakaa seurapiirejä. Tämä myös ajoittaa tapahtumat selkeämmin kuin mikään muu kirjassa tähän asti: Guermantesin tien tapahtumat vaikuttaisivat sijoittuvan Zolan oikeudenkäynnin aikoihin vuoteen 1898.
Guermantesin tien ensimmäinen osa on siis melkoista seurapiirikuohuntaa ja paljon keskustelemista ja asioiden vatvontaa. Kirja on paksunpuoleinen, mutta etenee silti jokseenkin sujuvasti: tämä oli ainakin minulle sarjan helppolukuisin osa tähän asti. Suomalaisesta kokonaisuudesta takana on nyt puolet; alkuperäisellä jaolla olen kolmannen osan puolivälissä (tosin Guermantesin tie ilmestyi alunperinkin kahtena osana). Sivumäärässä mitattuna luettuna on vähän alle puolet. Arvostan kyllä jakoa pienempiin osiin; valmiiksi jo hirvittää kirja seitsemän, jossa on Sodoman ja Gomorran molemmat osat yhdessä 550-sivuisessa osassa. Sarja tuntuu toistaiseksi vaivan arvoiselta, sen verran kiehtovaa aikakauden ja sosiaalisten suhteiden kuvausta Proustin teksti on kaiken kaunokirjallisen kiemuraisuuden lisäksi.
Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista. Instagramissa olen @mikko_lukee.