Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa : Väärässä olemisen historia
Siltala, 2023
267 s.
Sirpa Kähkösen äiti Riitta kuoli keväällä 2022 pitkään sairastettuaan. Kirjailija käsittelee asioita kirjoittamalla, niinpä äidin kuolema sai Kähkösen kirjoittamaa tilintekoa äitinsä elämästä. Äidin eläessä Kähkönen ei tämän päiväkirjoihin kajonnut, mutta kuoleman jälkeen päiväkirjoista löytyi kiehtova nuori nainen, jonka elämään vaikuttivat niin menneiden sukupolvien taakat kuin oman elämän mullistukset, suurimpana nuoruudessa koettu vakava liikenneonnettomuus.
Äidin suku on lukijoille tuttua: Riitta Kähkösen vanhemmat Lauri ja Anna Heleena ovat toimineet esikuvina Kähkösen Kuopio-sarjan Lassille ja Annalle. Myös tosielämä suvussa on oltu kommunisteja, muutettu Neuvostoliittoon ja kadottu Stalinin vainoissa. “Joka kerta kun piikkilankaa on alettu vetää, on vaistolla päädytty väärälle puolen ja hävinneiden joukkoihin, on syöty piikkimurikkaa ja ruohoa.”
Nimi 36 uurnaa viittaa perhehautaan, johon – kuten käy ilmi – mahtuu 36 uurnaa. Tieto on odottamaton; Riitta-äidin piti olla viimeinen, joka tähän hautaan lasketaan. Kähkönen päättää kerätä 36 esinettä äidin mukaan viimeiselle matkalle. Näitä esineitä ja niihin liittyviä muistoja Kähkönen käy kirjassa läpi, dialogissa kuolleen äidin kanssa. Keskustelu on herkkää ja koskettavaa ja – kokeneen, taitavan kirjailijan työtä kun on – myös taiteellisesti korkeatasoista.
Teoksesta piirtyy nuoren naisen kasvunvaiheet 1950-luvulla, suhteessa Kähkösen omiin nuoruusvuosiin 1970-luvulla. Miten äidin mieli murtui, millaiset ainekset lapsuudenkodista tuli, miten se periytyi tyttärelle. Kähkönen on avoin, rehellinen ja haavoittuvainen. Huomion kiinnitti yksi iso aukko: isä. Riitan isä ja Sirpan ukki Lauri on kirjassa tärkeä henkilö ja molempien naisten elämässä merkittävä ihmissuhde, mutta Riitan puoliso ja Sirpan isä jää tyystin pois kirjasta; häneen viitataan kai kerran, kun mainitaan avioero. Tämä on kirja äidistä, ymmärrän, mutta isän näin täydellinen poissaolo herättää kysymyksiä, etenkin kun äiti on ollut vanhempana kovin epävakaa.
36 uurnaa on hieno kirja, joka kiinnostaa varmasti monenlaisia lukijoita. Kuopio-sarjan ystävät saavat siitä uusia näkymiä sarjan taustalle, äitisuhteita pohdiskeleville se antaa pureskeltavaa ja läheisen menettäneille lohtua. Kirja on Tampereellakin kirjastossa varatuimpien listalla, mikä ei yllätä lainkaan.
Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista ja StoryGraphista. Instagramissa olen @mikko_lukee.