Traumoista ja dissosiaatiosta

Tiina Katriina Tikkanen: Toinen silmä kiinni
Atena, 2020
195 s.

Kirjan alussa sen päähenkilö, kolmikymppinen perheenäiti, huomaa yllättäen ettei näe miehensä kasvoista toista puolta. Iskeekö migreeni päälle? Kun lepo ja särkylääke eivät auta eikä näkö parane, pitää lähteä ambulanssikyydillä sairaalaan. Matkalla ambulanssin kattoon alkaa piirtyä muistikuvia lapsuudesta.

Matkan aikana mieleen tulee kaikenlaista, mitä ei ole pitkään aikaan tullut muisteltua. Lapsuus oli värikästä aikaa, kiitos isän, joka oli kotikunnan mahtimiehiä ja jolla oli runsaasti mielipiteitä asioista ja ihmisistä. Millaista oli lapsuus isän kanssa, entä isän viimeiset hetket ja elämä isän kuoleman jälkeen?

Pikkuhiljaa lapsuuden traumat alkavat avautua. Minttu on kohdannut lapsuudessaan niin raskaita kokemuksia, että ne ovat hautautuneet hyvin syvälle alitajuntaan, niin syvälle ettei ihminen itse enää tiedosta olevansa traumatisoitunut. Nyt massiivinen aivoverenkiertohäiriö sysää kaiken tämän kuonan liikkeelle ja tapahtumat palaavat mieleen.

Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevänä Toinen silmä kiinni on aiheeltaan todella raskas, mutta toisaalta raskaudestaan huolimatta sillä tavalla hyvin kirjoitettu, että sitä oli miellyttävä lukea – jos niin sopii tällaisesta aiheesta sanoa. Kirja avaa hyvin millaista työtä traumasta selviytyminen vaatii ja miten elämässä on mahdollista päästä eteenpäin. Esikoisteoksena varsinkin erinomaisen vaikuttavaa työtä, kyllä tämä oli hienosti tehty.

Tiina Katriina Tikkasen Toinen silmä kiinni

Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista ja StoryGraphista. Instagramissa olen @mikko_lukee.