Jatkoa edelliselle, edelliselle ja edelliselle.
Aula & Co
Aula & Co on pieni, mutta kiinnostava kustantamo, jolla on varsinkin hyvää käännöskirjallisuutta. Aulan kuvasto on Issuussa.
Lucia Berlinin novelleista olen pitänyt, joten Lucian pojan Jeff Berlinin viimeistelemä omaelämäkerta Kotiinpaluu pääsee lukulistalle, vaikka tavallisesti en elämäkerroista niin välitäkään.
Liu Cixinin Kolmen kappaleen probleema roikkui englanninkielisenä pitkään lukulistallani, suomennoksen myötä sain jopa luettua. Sarjan kakkososa on parhaillaan kirjahyllyssäni odottamassa vuoroaan, joten eiköhän Kuolema on ikuinen eli sarjan kolmososakin ole syytä varata kirjastosta.
Tommy Orangen Ei enää mitään kuulostaa melko ankaralta luettavalta, mutta en ole tainnut lukea oikeastaan mitään, joka kertoisi intiaaneista, varsinkaan omakohtaisesti (lähimmäksi päässee joskus lapsena luettu Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen). Siksi tämä pääsee lukulistalle.
Jenna Kostetin Linnunluisia vaikuttaa hyvältä, salaisuuksia ja kuolemantapauksia saaristomaisemissa. Kun vielä sivujakin on alle 300, näen tässä potentiaalia.
Leigh Bardugon Saarto ja myrsky jatkaa kirjasarjaa, jonka ensimmäinen osa Varjo ja riipus odottaa vielä hyllyssä lukemattomana. Tälle on sadellut kehuja sen verran, että sarjan voi odottaa olevan vähintään lukukelpoinen. Pistetään siis tämäkin muistiin.
Docendo
Docendo oli aikoinaan erityisen kiinnostava valokuvauskirjojensa kanssa. Nyt olen päässyt kuvausinnostani ja Docendollakin on siirrytty muihin aiheisiin. Valikoimissa on hurjasti tylsiä tietokirjoja ja dekkareita, eikä Kekkonen kuvaston kannessa varsinaisesti lupaa hyvää. Docendon kuvastokin on Issuussa.
Muistelmia ja elämäkertoja en tosiaankaan harrasta, mutta M.A. Nummisen Kaukana väijyy ystäviä pääsee listalle harkittavaksi, Numminen on sen verran kiinnostava tapaus.
Kristiina Markkasen ja Itohan Okundayen Nimeni on Itohan käsittelee ihmiskauppaa ja prostituutiota omakohtaisen kokemuksen kautta. Luvassa lienee jokseenkin raskasta luettavaa, mutta aihe on sen verran tärkeä, että perehdytään.
Petri Pietiläisen Naisten maailmanhistoria on aiheeltaan merkittävä ja kiinnostava, joten tutustutaan.
Gummerus
Gummerus on sen verran iso talo, että jotain kiinnostavaa on varmasti tiedossa. Kuvasto löytyy Issuusta.
Kuvaston kanteen nostetun Anni Kytömäen uusi teos Margarita käsittelee 1950-luvun menestyksen kääntöpuolta ja taas kerran metsiä. Edellisistä olen pitänyt siinä määrin, että tämä on pakollista luettavaa – ja luvassa on taas tuhti kirja, kuvaston 3D-mallinnus kirjasta valehtelee sujuvasti, tämä on Kytömäen tyylille uskollisesti 600-sivuinen.
Venla Saalon Kukkia maan alla onkin sitten vain 120-sivuinen. Se olikin viimeinen tekijä, joka ratkaisi, että tätä Berliiniin sijoittuvaa perhetarinaa voi hyvinkin kokeilla.
Jenny Offillin nimi oli jo ehtinyt vähän unohtua, mutta Syvien pohdintojen jaosto ei. Edellinen kirja miellytti sen verran, että uusi Ilmastoja menee lukulistalle. Teemakin on ajankohtaisesti ilmastonmuutosta sivuava.
Elizabeth Gilbert on kansainvälinen bestselleristi Eat Pray Love -kirjallaan (en ole lukenut, mutta vasta tänä aamuna luin Aamulehdestä sarjakuvastripin, joka tuohon viittasi). Uusin teos Tyttöjen kaupunki voi olla hyvää viihdettä tai liian höttöä. Ei tiedä, jos ei kokeile, joten varataan kokeiltavaksi. 1940-luvun New York tarjoaa kiinnostavat puitteet nuoren naisen tarinalle.
Camilla Grebeä en ole vielä lukenut. Olen aika nirso pohjoismaisten dekkarien suhteen, mutta Greben uusin Varjokuvat on palkittu Ruotsin vuoden parhaana rikosromaanina ja 1940-luvulle sijoittuva asetelma vaikuttaa kiinnostavalta.
B. A. Parisin Suljettujen ovien takana on ”hyytävän klaustrofobinen psykologinen trilleri”, eli helppo poiminta.
Sarah J. Maasin Usvatuulen valtakunta taitaa olla kakkososa sarjaan, jota poikani lukee, joten tilaukseen menee.
Holly Bournen uusi YA-kirja Syitä itkeä julkisesti on aivan varma valinta, Holly Bourne on ihana ❤️.
Karolina Ramqvistin Karhunainen on sekoitus omaelämäkertaa, proosaa ja esseetä ja kertoo paitsi Ramqvististä itsestään, myös Marguerite de La Rocquesta. Kuvaus jättää ristiriitaiset fiilikset, mutta tavalla, joka vie kirjan varauslistalle.
SKS
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ihan villi kortti, mutta odotukset eivät ole korkealla. Kuvasto on Issuussa ja iloksemme myös ladattavissa.
Kansikuvakirja eli Valter Langin Homo Fennicus : Itämerensuomalaisten etnohistoria kertoo suomensukuisten kansojen juurista ja voi olla oikein kiinnostava, jos vain teksti on riittävän kepeää.
Marjo Kaartisen Spiritistinen istunto käsittelee 1800-luvun meedioita Suomessa. Aihe on ainakin kiinnostava.
Kirjapaja
Kirjapajan suhteen odotuksia ei myöskään juurikaan ole, kustantamon painotusten vuoksi, ne kun eivät oikein istu omiini. Kuvasto löytyy Issuusta.
Emil Antonin Kahden virran maa käsittelee Irakin historiaa. Hivenen epäilyttää kirjan painotus kristinuskoon, mutta tutkaillaan, Irakin historia on kyllä mielenkiintoinen aihe.
Cindy Guentert-Baldon Kirjoita kivasti käsin voi olla mukavaa inspiraatiota lasten piirtelyharrastukselle.