Vadelmainen raakasuklaakakku

Tämä vadelmainen raakasuklaakakku kiertää blogeissa ahkerasti. Meidän silmiimme se osui Jonnalta. Riippumatta siitä, mitä fiiliksiä raakaruoka herättää, kakku oli hyvä ja käytännöllisesti se on myös maidoton ja gluteeniton; hyviä erityisruokavalioreseptejähän ei ole koskaan liikaa.

Pohja

• 3 dl pähkinöitä
• 3 dl taateleita
• 1 dl raakakaakaojauhetta
• 2–3 rkl vettä

Pohjaan voi käyttää varmaankin lähes mitä tahansa pähkinöitä. Meillä oli joku Rainbow’n peruspähkinäsekoitus. Taateleita nakkasimme 250 gramman paketillisen.

Pähkinät murskataan rouheeksi (meillä tehosekoitin selvisi tehtävästä kunnialla). Raakakaakaojauhe sekoitetaan joukkoon. Taatelit vedettiin niin ikään tehosekoittimella rouheeksi ja sekoitetaan joukkoon. Lisäämällä vähän vettä massasta saa vähän paremmin muovautuvaa. Massa taputellaan irtopohjavuokaan tai piirakkavuokaan pohjalle ja vähän reunoillekin.

Pohjan päälle tulee vadelmatäyte. Se tehdään keittämällä vadelmat tasaiseksi mössöksi (eli tähän voi suhtkoht huoletta käyttää ulkomaisiakin vadelmia; myös kotimaiset vadelmat kannattaa keittää, täyte toimii paremmin niin). Jäähtynyt vadelmatäyte levitetään pohjan päälle, jonka jälkeen kakku pistetään kylmään asettumaan noin tunniksi.

 

Kuorrute

• 1 dl kookosöljyä
• 1 dl hunajaa
• 2 dl raakakaakaojauhetta
• 3–4 rkl lämmintä vettä

Sulata kookosöljy vesihauteessa (kookosöljy muuttuu nesteeksi 25 asteen lämpötilassa, joten se sulaa jo siitä, että sitä ajattelee lämpimästi). Jos et käytä juoksevaa hunajaa, lämmitä sekin juoksevaksi. Sekoita kookosöljyyn ja hunajaan raakakaakaojauhe. Vettäkin voi laittaa, tosin en tiedä, onko sillä liiemmin merkitystä. Levitä kuorrute kakun päälle ja pistä kakku noin puoleksi tunniksi kylmään. Kookosöljy jähmettää kuorrutteen aika nopeasti.

Lopputulos on oikein hyvä. Tämä on vähän sellainen aikuiseen makuun -kakku, erityisen makea tämä kun ei ole (vaikka viekin makeanhimon tehokkaasti). Makeamman perään oleva voi lisätä pohjaan sokeria.

Raakakaakaosta

Voi olla, että puhun läpiä päähäni, mutta jos jollakulla on parempaa tietoa, saa korjata.

Kaakaojauhetta tehdään kaakaomassasta puristamalla, jolloin kaakaomassa jakautuu noin puolet ja puolet kaakaovoiksi ja kaakaojauheeksi. Raakakaakaojauhe eroaa perinteisestä kaakaojauheesta siinä, että sen lämpötila pidetään aina alhaisena. Kaakaopapuja ei paahdeta ja hydraulisen puristuksen sijasta käytetään kylmäpuristusta. Tämä erikoiskäsittely säilyttää ravintoaineet paremmin ja esimerkiksi antioksidantteja raakakaakaojauheessa on merkittävästi enemmän kuin tavallisessa kaakaojauheessa.

Tähän liittyy sellainen ongelma, että koska kaakaopapuja tuotetaan paljolti Afrikassa varsin köyhissä oloissa (orjuutetun lapsityövoiman käyttö kaakaontuotannossa on edelleen ongelma), prosessien valvonta ei välttämättä ole ihan täydellistä. Lisäksi kun kaakaopapuja käytetään auringonpaisteessa, voi olla hivenen vaikea valvoa, etteivät pavut koskaan lämpene yli 40 asteeseen. No, olettaisin, että paahtamisen jättäminen väliin ja kylmäpuristamisen käyttäminen ovat kuitenkin merkittävämmät tekijät raakakaakaojauheen tuotannossa, ja niitä on helpompi valvoa.

Valtaosa tavallisesta kaakaojauheesta on lisäksi käsitelty hollantilaisella menetelmällä eli alkaloitu. Tämä tekee kaakaojauheesta emäksisempää ja mausta vähemmän kitkerää. Se myös mahdollistaa kaakaojauhetta sisältävien leivonnaisten nostattamisen leivinjauheella. Alkalointi kuitenkin hävittää antioksidantteja reippaasti; olen nähnyt mainittavan lukuja 60 ja 90 prosentin välillä.

Onko raakakaakaojauheesta sitten mitään iloa? Ehkä, mutta taitaa olla melkoista tuhlausta käyttää sitä mihinkään kuumaan. Ei siis kannata tehdä kuumaa kaakaota tai uunissa paistettavia leipomuksia siitä. Eiköhän tämäkin kakku valmistu ihan hyvin tavallisestakin kaakaojauheesta: voipi olla, että antioksidantteja ja muuta hyvyyttä on vähemmän, mutta toisaalta makukin on sitten vähemmän kitkerä, kun kaakaojauhe on alkaloitua.

Lähteenä mainittakoon muun muassa tämä blogimerkintä. Vaikea sanoa, miten paikkaansapitäviä nämä tiedot sitten ovat: raakakaakaosta ei ihan heti löytynyt parempaakaan tietoa.

Alkaloinnista

Pakko mainita sekin, että alkalointimenetelmän kehitti eräs hollantilainen kemisti 1800-luvulla – siksi sitä nimitetäänkin hollantilaiseksi menetelmäksi. Alkalointi paitsi parantaa makua ja tummentaa väriä, myös tekee kaakaojauheesta vesiliukoisempaa.

Tämän kemistin isä puolestaan kehitti puristimen, jolla kaakaomassasta erottiin kaakaovoi ja kaakaojauhe. Isä ja poika ovat siis paljolti modernin suklaateollisuuden takana. Heidän sukunimensä on varmasti tuttu kaikille kaakaon ystäville: se on van Houten. Poika on Coenraad Johannes van Houten, isä Casparus van Houten.