Nooa oppi kävelemään eilen. Poju on kyllä kävellyt yksittäisiä askelia silloin tällöin aikaisemminkin, kun ote on irronnut, mutta eilen saimme innostettua Nooan kävelemään isältä äidille ja päinvastoin. Muutaman kerran kävely onnistuu riemusta hihkuen, sitten innostus vie voiton ja keskittymiskyky pettää.
Tänään Nooa otti ja käveli olohuoneessa monta metriä itsekseen päästäkseen lelujen kimppuun; osasipa vielä laskeutuakin siivosti kaatumatta. Eiköhän tuosta siis kävelijä vielä tule. Ulkonakin käveleminen ympäri leikkipaikkoja ja pitkin rantaa on parasta, mitä tietää voi.
Ihana juttu. Jaksattekohan juosta perässä vielä syksyllä?
Onnea pikku kavelijalle talla kertaa Turkista!