Raskaana oleville on olemassa muistisääntö keinomakeutusaineiden sopivuudesta: A:lla alkavat kelpaavat, S:llä alkavat eivät. Siis aspartaami ja asesulfaami K ovat ok, syklamaatti ja sakariini eivät. Nyt muistisääntöä kuitenkin torpedoi uusi makeutusaine, sukraloosi.
Sukraloosi on nimittäin muistisäännön vastaisesti sallittua raskaana oleville. Kohtuus kaikessa, luonnollisesti, mutta normaaleissa määrin käytettynä sukraloosin ei pitäisi aiheuttaa vaaraa äidille tai sikiölle.
Aihetta netistä penkovat saattavat löytää tiensä Joseph Mercolan sivuille, joilla argumentoidaan sukraloosia (joka tunnetaan myös markkinanimellä Splenda) vastaan. Sivun mukaan se aiheuttaa mm. raskauden keskeytymistä, raskauden pitenemistä ja sikiön kasvun hidastumista.
Tässä tapauksessa lähdekritiikki auttaa. Artikkelin lopussa on linkkejä muihin aihetta liippaaviin, esimerkiksi aspartaamijuttuun, jossa aspartaamista maalaillaan todella hurjaa kuvaa, vihjailemalla muun muassa yhteyksiin aspartaamin ja multippeliskleroosin välillä.
Aspartaami on todistettavasti vaarallista PKU-sairaudesta kärsiville ja muillekin varmasti kaikkea muuta kuin terveellistä suurin annoksina, mutta kuten esimerkiksi Snopes lähteineen todistaa, yleisesti ottaen aspartaami on turvallista käyttää. Aspartaamia vastaan on kampanjoitu aika hatarin perustein vuosikausia. Mercolaa ja keinomakeutuskohua käsittelee esimerkiksi Junkscience.com.
Splendaa vastaan sotii myös Truth About Splenda – vaan sepä onkin sokerijuurikkaan ja sokeriruo’on viljelijöiden sponsoroima sivusto. Kuinkakohan puolueettomasta totuudesta on kyse? Informaatiosodankäyntiähän tämä. Itse luotan kuitenkin erinäisiin lääkintäviranomaisiin, jotka tutkimustiedon valossa ovat hyväksyneet keinomakeutusaineet turvallisiksi käyttää.
pitäisikö minun olla esimerkkinä siitä, ettei aspartaami tai sukraloosi ole lopulta niin vaarallista. Itse kuitenkin tyhjennän sen noin toistakymmentä litraa viikossa keinomakeutettua juomaa, ja vaikutuksia ei ilmene. Tiedä sitten millainen syöpäpesäke on kasvamassa tulevaisuutta varten.
Niinpä. Toisena esimerkkinä mainittakoon Johanna, joka sai aikoinaan kovasta kevyt-Pepsin kulutuksesta kummallista päänsärkyä ja muuta vaivaa, jotka kaikkosivat, kun käyttö loppui.
Ei helkkari, toistakymmentä litraa kenomakeutettuja lastenjuomia! Mikä ajaa moiseen imelävesiiippuvuuteen, nykyaikana!
aspartaamia en kyllä missään nimessä käyttäisi. enkä kyllä muitakaan keinomakeita. aspartaami taitaa olla noista myrkyllisin todellisuudessa.
xylitolijauhe, stevia ja fruktoosi
näille ei tarvitse mitään ADI-arvoja.
Aspartaami ei missään nimessä sovi raskaana oleville! Näin on minulle sanonut niin kätilö (neuvolassa), lääkäri sekä apteekin henkilökunta eli farmaseutit.
Kaikkien löytämieni lähteiden mukaan tämä ei pidä paikkaansa, vaan aspartaami on turvallista myös raskaana oleville. Tähän täyskieltoon olisikin mukava kuulla joku lähde, muuten en näe mitään syytä välttää aspartaamia.
Esimerkiksi EU:n ruokaturvallisuudesta vastaava EFSA-järjestö ei kehota välttämään aspartaamia. Uusimpien tutkimusten mukaan 40 mg painokiloa kohden on edelleen sopiva päivittäinen käyttömäärä; sen ylittämistä ei tietysti suositella muillekaan.
Ainakin on osoitettavissa että puolustusministeri Rumsfeld, jonka firmalle aspartaami on tärkeä (kuten muutama aids-patentti joilla se tekee rahaa kehitysmaiden sairaiden kustannuksella), runnoi sen hyväksytyksi huolimatta käytettävissä olevasta näytöstä. Ja lintuinfluenssarokotepatentti on myös Rumsfeldin rahalähde.