Lainataanpa uutta Pelaaja-lehteä (jonka, kiitos vain, sain luettavaksi kotiin kannettuna ihan pyytämättä):
Tällainen versio sudokuista säästää mukavasti luontoa, kun lyijykyniä, kumeja ja paperia ei kulu loputtomasti.
Tämä siis PSP-sudokun arvostelusta. Mitenköhän on? Paljonko paperia, kyniä ja kumeja saisi sillä luonnonvarojen kulutuksella, mitä menee pelikonsolin, pelikasetin, näiden pakkausmateriaalien ja pelaamiseen tarvittavan sähkön tuottamiseen? Veikkaan, että paperisudoku päihittää konsoliversion luonnonsuojelussa aika selvästi…