Hieman huolestuttaa, kun istuu ison ikkunan ääressä ja ikkunankarmeista kuuluu kummaa rapinaa ja rutinaa. Jos ikkuna päättää tulla alas, minähän olen siivuina. Tarkempi havainnointi paljastaa kuitenkin, että syypää onkin ikkunoiden tiivistämiseen (ilmeisesti) käytetty teippi, joka irtoilee hiljakseen. Ei siis ilmeisesti syytä huoleen.
Toissapäivänä töihin tullessa kolmoskerros oli hämäränä. Enin osa valoista ei palanut. Sähkömiehet ihmettelivät ja hämmästelivät ja tekivät kai jotain, kun valot saatiin takaisin. Iltapäivällä sivari tuli tekemään valomerkkiä – kirjastossakin on valomerkki sulkemisen osoituksena – eivätkä valot syttyneetkään sen jälkeen. Iltapäivä vietettiinkin sitten pimeässä.
Ettei vain vanha talo äksyilisi, kun uuteen ollaan siirtymässä?