Hain aamulla Pathway to Glory -demon. Sen saa kopioitua näppärästi omalle tietokoneelleen (suora linkki lataussivulle), josta se siirtyy muistikortille näppärästi. Paljon kätevämpää kuin kännykällä hakeminen. Neljäntoista megan pakettia saisikin hakea GPRS:llä jonkun tovin.
Demon perusteella peli vaikuttaa todentotta pakkohankinnalta. Mielenkiintoista, että N-Gagen tapposovellukseksi tarjotaan peliä, joka olisi PC:llä jo lajityyppinsä puolesta undergroundia. Sotapelit ovat tietysti in, mutta että vuoropohjaista strategiaa! Äkkituntumalta Pathway to Gloryn monimutkaisuus on jotakuinkin sellainen, mitä N-Gagella pystyy hallitsemaan.
Vaikeustason suhteen on tehty sellainen ratkaisu, että viholliset ja ennen kaikkea vihollisten näkökentät ovat pelaajan nähtävissä. Se helpottaa vihollisten kiertämistä. Toisaalta osumat näyttäisivät olevan pääasiassa kertalaakista kuolettavia. Testipelissäni eräskin sotilaistani koki ennenaikaisen kuoleman, kun painoin vahingossa väärää nappia ja nostin miesparan seisomaan suojaa antaneen muurin takana. Sota on julmaa.
07.12.04 12:41Tämän blogimerkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/2827