Pelimerkinnät

Starfox Adventures (GC)

Julkaisija: Nintendo
Kehittäjä: Rare

Starfox eli Fox McCloud aloitti peliuransa Super Nintendolla ja toinen peli ilmestyi Nintendo 64:lle. Molemmat olivat 3d-avaruusräiskintöjä. Niihin verrattuna Starfox Adventures on melkoinen loikkaus, sillä tällä kertaa Fox McCloud jättää rakkaan Arwinginsä ja viettää suurimman osan pelistä kävellen. Starfox Adventuresia kehitettiin pitkään. Sen piti ilmestyä alunperin jo Nintendo 64:lle, mutta lopulta siitä tuli GameCube-peli. Lopputulos ei onneksi vaikuta muinaisjäänteeltä, vaan pelin ulkoasu päivitettiin huolella GameCube-aikaan.

Luonteeltaan Starfox Adventures on kevyt toimintaseikkailupeli. Se muistuttaa enemmän kuin hieman Zeldoja. Tasohyppelyä on hieman, mutta Fox hyppii Linkin tavoin automaattisesti. Taistelemaan joutuu säännöllisesti, mutta taistelusysteemi on hyvin yksinkertainen ja useimmat taistelut voittaa näpyttämällä A:ta sen kummemmin ajattelematta. Tatilla liikutaan, C-ohjaimella taas hallitaan näppärää inventaariota. Automaattinen kamera seuraa tilanteita hyvin ja vasemmalla liipasimella sen saa näppärästi selän taakse. Pelaaminen on helppoa.

Fox McCloudin tehtävänä on pelastaa Dinosaurusplaneetta pahan kenraali Scalesin käsistä. Fysiikan lait venyvät, kun planeetta räjäytetään osiksi, jotka pitäisi saada koottua yhteen. Räjähdys ei tietystikään vaikuta elämään tai olosuhteisiin planeetalla sitten millään lailla. Foxin motivaationa on tylsästi raha. Taustatarina ei ole mitään huippuluokkaa, mutta riittää viemään peliä eteenpäin.

Dinosaurusplaneetta on näyttävä paikka. Erilaisia alueita on monta ja jokainen erottuu tyyliltään toisistaan. Vehreää nurmea, jäisiä vuoria, tulisia luolia, karumpaa maisemaa, hiekkarantaa, kaikenlaista löytyy. Jokainen alue on näyttävä ja vaikuttava. Peli onkin erittäin tyylikkään näköinen. Myös musiikki toimii ihan hyvin, jokaisella alueella on oma, selkeästi erottuva teemamusiikkinsa. Ääninäyttely vaihtelee kököstä hyvään.

Dinosaurusplaneetassa on vain yksi vika: se ei ole uskottava. Monet planeetan rakennelmista ovat yksinkertaisesti liian ihmismäisiä. Triceratops-dinosaurusten asuttamassa kaupungissa on esimerkiksi kauppa, johon yksikään dinosaurus ei pääsisi: jos ne mahtuisivat ovesta sisään, ne jäisivät jumiin oven alla olevaan kuoppaan, josta pitää kiivetä tikkaita pitkin ylös. Tämänkaltaisia yksityiskohtia peli on valitettavasti täynnä. Pelin maailma tuntuu lisäksi olevan idioottien asuttama.

Planeetalla siirrytään alueelta toiselle yleensä kävellen. Se vaatii pitkää taivaltamista täysin turhien välialueiden läpi. Paikat ovat hienoja ja ensimmäisellä kerralla niissä on jotain pikkuprobleemaa, mutta sen jälkeen ne ovat vain turhaa hidastetta, joka on pakko kulkea läpi. Sellainen keinotekoinen pelinvenyttäminen on ärsyttävää. Pidemmät matkat kaukana oleville paikoille taitetaan sentään Arwingillä, jolloin peli muuttuu hetkeksi 3d-räiskinnäksi, vanhojen Starfox-pelien tapaan.

Pelin ongelmatkin ovat epätyydyttäviä. Ne ovat liian keinotekoisia, liian pelimäisiä. Räjähdyksiin käytettäviä pommisiemeniä voi esimerkiksi istuttaa vain tiettyihin paikkoihin maassa ja kun sellaisen paikan näkee, tietää, että siihen on pommisiemen laitettava. Ongelmanratkaisu vaatii enemmän tarkkailua kuin logiikkaa. Useimmat ongelmat ovat muutenkin lähinnä joutavaa pelinpidennystä (peli kesti noin 20 tuntia). Jos tehtävän luonne ei selviä, Slippy-sammakko kertoo, mitä pitää tehdä - usein hyvinkin tarkkaan. Muutamaa hämärämpää kohtaa piti tarkistella netistä, mutta muuten peli oli helppo loppubossia lukuunottamatta.

Sepä sitten onkin Starfox Adventuresin ydin: peli on varsin helppo, sekä toiminnaltaan että ongelmiltaan. Parannusta ja lisäelämiä jaetaan runsaasti, eikä varsinkaan lisäelämiä edes tarvitse (paitsi loppubossissa, jossa ne eivät tietenkään toimi). Tallentaa voi koska tahansa. Pienemmätkin pelaajat pystyvät peliä pelaamaan, vain englanninkielen taito on tarpeen. Sisällöltään peli sopii pienemmillekin, jos ei taistelemista paheksu. Kokenut pelaaja voi kokea Starfoxin liiankin helpoksi, minun mielestäni peli oli toisaalta ihan mukavaa ja leppoisaa ajanvietettä.

Loppua kohden pelin typeryydet tuntuivat lisääntyvän ja ne saavuttivatkin huippunsa pelin muuhun vaikeustasoon nähden suhteettoman vaikeassa loppubossissa. Napinasta huolimatta pelasin pelin loppuun asti ja nautin siitä enimmäkseen. Edullisempaan hintaansa nähden (peli on julkaistu Player's Choice -sarjassa) Starfox Adventures onkin ihan kelvollinen seikkailupeli. Erityisesti se sopii nuoremmille tai muuten vähemmän kokeneille pelaajille helpomman vaikeustasonsa ansiosta.

Arvostelu

Kuva ja ääni - Starfox Adventures näyttää ja kuulostaa hyvältä. Tylsästä kenttäsuunnittelusta huolimatta eri paikat ovat todella näyttävän näköisiä ja dinosaurusmaailman tutkiminen on hauskaa.

Pelattavuus - Pelin peruspelattavuus on kohdallaan: Fox McCloud tottelee selkeitä kontrolleja hyvin. Pelin uskottavuuspuute syö kuitenkin pelikokemuksen syvyyttä ja ongelmien keinotekoisuus ja typeryys ärsyttää. Viimeisestä loppubossin vaikeustasokaan ei oikein istu peliin. Starfox Adventures on kuitenkin, vioistaan huolimatta, pelattavuudeltaan hyvä.

Kestävyys - Pelattavaa riittää ihan mukavasti parikymmentä tuntia, mutta uudelleenpelattavuusarvo on olematon. Peli kiertoon kertapelaamisen jälkeen!

Hyvää - Näyttävä grafiikka, letkeä musiikki.

Huonoa - Epäuskottava maailma, turhankin helppo.

Yleisarvosana - 3 pistettä.

Tämän blogimerkinnän TrackBack URL on:
http://www.melankolia.net/mt/mt-tb.cgi/587

StarFox Adventures on minun mielestäni oikein onnistunut hyvä peli, vaikka useimmaat kohdat onkin otettu The legend of Zelda Ocarina of timestä nojaa mutta kuitenkin tämä on minun makuuni ja se on yksi lempi peleistäni(tai oikeastaan se on kaikista paras pelini mikä minulla on)