Pelimerkinnät

Patrician III (PC)

Julkaisija: Ascaron Entertainment
Kehittäjä: Ascaron Entertainment

En ollut aikaisemmin kuullutkaan Patrician-peleistä, mutta kun luin Pelit-lehdestä Patrician III -pelin arvostelun, tiesin, että tämä peli on minulle tehty. Mikromanagerointia ja kaupankäyntiä myöhäiskeskiajalla! Realismia, detaljia ja syvyyttä!

Peli on kerrassaan mainio ja juuri sellainen, kuin odotin. Pelaaja sysätään hansakaupan kiemuroihin varsin vaatimattomissa olosuhteissa. Rahaa ei ole valtavasti ja muu omaisuus rajoittuu yhteen laivaan ja kauppakonttoriin. Niillä ei vielä suurta imperiumia rakenneta, mutta rahaa saa lisää kyllä, kunhan on kärsivällinen.

Kaupankäynti ei nimittäin ole mitenkään helppoa. Itse jouduin aloittamaan pelin jonkun kerran alusta, ennen kuin sain kaupankäynnin tuottoisaksi. Kuluja kertyy huomaamatta, joten huonoihin kauppoihin ei alussa ole yksinkertaisesti varaa. Jos alus on täynnä lastia, jota ei ole mahdollista myydä voitolla, käy huonosti.

Myytävää ja ostettavaa riittää. Erilaisia tuotteita on 20 eri sorttia ja kaupunkeja, joissa käydä kauppaa on 24. Kysyntä ja tarjonta määräytyvät realistisesti. Kaupungit tuottavat tietyn määrän ja tarvitsevat jonkun toisen määrän, teollisuudenaloista ja väestöstä riippuen. Mitä yläluokkaisempaa on väestö, sitä enemmän on tarvetta viinille ja hienoille kankaille - olutta taas kaadetaan rahvaan kurkkuun kaikkialla, sen kysyntä on tasaista. Kokonaisuus on elävä ja uskottava.

Järjestelmä sallii luonnollisesti myös normaalit taktiikat. Varsinkin siinä vaiheessa, kun hankkii kaupunkiin kauppakonttorin ja sille johtajan, joka huolehtii myynnistä ja ostamisesta annettujen sääntöjen mukaan, voi ryhtyä ovelaan taktikointiin. Jos kaupunkiin tuo lastin tavaraa, ilman kauppakonttoria se on käytännössä pakko myydä saman tien, oli hinta mikä tahansa. Jos on kauppakonttori, voi tavarat jättää sinne ja myydä sopivan hetken tullen. Asiainhoitajan voi säätää myymään tavaraa sitä mukaa, kun hinta puutteen tullen kohoaa. Siinäs myhäilet, kun kansa kaipaa viljaa, jota omat varastot pursuavat, mutta jota ei myydä, koska tarpeen vielä noustessa hinta tulee nousemaan entisestään...

Myös laivojen kulkua voi automatisoida kapteeneja palkkaamalla. Sekin on paikallaan, kun laivasto kasvaa. Hyvien kauppareittien kehittäminen vaatii hieman vaivannäköä, mutta toimiva reitti tuottaa rahaa tasaisesti ilman suurempaa puuttumista.

Pelin tavoite on vaatimaton. Hansaliiton johtajaksi vain pitäisi päästä, ei sen enempää. Itse olen pelannut joitain tunteja, enkä ole päässyt vielä mihinkään. Ensimmäinen askel olisi kai kotikaupungin valtuusto, sitten pormestarius, sitten hansaliiton virka, sitten johtajan virka. Jokainen askel eteenpäin edellyttää entistä enemmän vaikutusvaltaa ja omaisuutta. Tekemistä riittää siis kymmeniksi tunneiksi. Mikä parasta, homma tuntuu välillä ihan oikealta työnteolta. Jos siis mikromanagerointi ei viehätä, kannattaa Patrician III jättää ihan suosiolla väliin.

Muutakin puuhastelua peliin mahtuu. Merirosvoja voi jahdata, mutta itse olen tyytynyt lähinnä harmittelemaan rosvoista koituvaa vaivaa. Merirosvon uraakin voi kai yritellä, mutta Pelit-lehden arvostelun mukaan se ei johda pitkälle. Pelin pääpaino on hansaliitossa ja rehellisessä kaupankäynnissä. Rikos ei kannata.

Patrician III on kaikinpuolin vetävä peli, jonka parissa kuluu aikaa vallan huomaamatta. Aina löytyy jotain näperreltävää. Laivojen parissa kuluu luontevasti aikaa, mutta sen lisäksi voi kehitellä teollisuutta rakentamalla tuotantolaitoksia eri puolille Itämerta. Peli on huomaamattoman addiktiivinen. Koska se etenee jatkuvasti pysähtymättä (pelin voi kuitenkin säätää erittäin hitaalle nopeudelle), edes vuoron vaihtuminen ei anna mahdollisuutta lopettaa.

Ulkoasultaan peli on hieman karu, mutta ajaa asiansa. Yllättävän vaativa se kuitenkin on; kakkoskoneeni (433 MHz Celeron) ei riittänyt pelin pyörittämiseen. Grafiikassa on hyviä puolia, kuten varsin tyylikäs vuodenaikojen vaihtelu ja kaupunkien eloisuus, mutta yleensä ottaen kuvitus on vähän rumaa. Lisäksi tavernoiden takahuoneiden hämäräherrat ja muut jututettavat henkilöt ovat aina saman näköisiä. Onneksi vaimoehdokkaissa on sentään enemmän vaihtelua (tasa-arvon nimissä peliä voi pelata epähistoriallisesti myös naisena, jolloin saa tarjolle sulhasehdokkaita - hieno homma!), mutta ei peli kyllä missään vaiheessa grafiikallaan häikäise. Musiikkikaan ei valtavasti lämmitä. Pelattavuus on kuitenkin jokseenkin kohdallaan.

Jos siis on kiinnostunut kaupankäynnistä ja taloushallinnasta ja on valmis uhraamaan aikaa pelin talousmallin opettelemiselle eikä pelkää mikronysväystä, on Patrician III takuuvarma valinta.

Arvostelu

Kuva ja ääni - Luonnehtisin Patriciania ennemmin toimivaksi kuin kauniiksi. Äänimaailma, vuodenaikojen vaihtelu ja kaupunkien eloisuus tekevät kokonaisvaikutelmasta kuitenkin miellyttävän ja tarvittava informaatio esitetään suhtkoht selkeästi, joten arvosanaksi annetaan hyvä 3.

Pelattavuus - Patrician III on silkkaa addiktiota koko peli. Yksityiskohtien huolellinen toteutus tekee pelikokemuksesta rikkaan ja täysipainoisen. Pelin käyttöliittymä on kuitenkin alkuun hieman vaikeaselkoinen ja oppimiskynnys voi olla joillekin liian korkea. Siitä huolimatta peli on mielestäni ehdottomasti erittäin hyvät 5 pistettä ansainnut.

Yhteisarvosana - Vaatimattomasta ulkoasustaan huolimatta Patrician III on erinomainen peli genressään. Säätäjä saa pelistä iloa tuntikausiksi. Siitä hyvästä korotan pelin arvosanaa puolikkaalla, eli Patrician III saa yhteisarvosanaksi 8,5 pistettä.