Sentenced

Levyt

The Cold White Light

Linkit

Virallinen kotisivu

Takaisin arvosteluihin

The Cold White Light
Century Media 2002

Sentenced on ollut yksi aukkokohta metalliharrastuksessani, ja sitä paikkaamaan ostin viime kesänä bändin uuden levyn, kun se sattui melkein edullisesti vastaan. Ei ollut huono ostos, ei. Ensimmäistä kertaa levy pääsi kuunteluun automatkalla, ja siihen tarkoitukseen se sopi hyvin. Reipasta metallia, mukanalaulettavia kertosäkeitä ja helppoja hittejä.

The Cold White Light on nimittäin kertosäkeineen jotenkin hyvin pophenkinen levy. Hiili Hiilesmaan tuottama soundi on kyllä asianmukaisen järeä ja popmaisuus näkyykin lähinnä biisien rakenteessa. Tällaiselle levylle olisi kyllä helppo ennustaa menestystä Suomessa. Metallia ja synkkyyttä kotimaiseen makuun, mutta kuitenkin niin kepeissä raameissa, että musiikki uppoaa myös muille kuin hevareille.

Suomalaiskansallista tunnelma ainakin on. Levyn intro on sieltä tyylikkäimmästä päästä koskaan. "Konevitsan kirkonkellot" on hyvin kaunis melodia, jota säestää kurkien äänet. Tyylikästä, kuten myös bändin rumpali Vesa Rannan taiteilemat kannet.

Entäs ne biisit sitten? Takuutarttuvia hevihittejä löytyy. Intron jälkeen levyn aloittaa todella tehokas "Cross My Heart And Hope To Die", jonka sanoitukset eivät kauhean kaukaa mene erään toisen kotimaisen metallimenestyjän teksteistä: Cross my heart and hope to die / May my end come tonight / Across the dark, into the light / May death again us unite Hittiputki jatkuu, ja sen huipennus on ehdottomasti "Excuse Me While I Kill Myself", levyn ehdottoman parhaiten mukanalaulettava hittibiisi.

Varsinaisia huonoja hetkiä levyllä ei ole. Balladiosastosta voi olla montaa mieltä. Krapulaballadi "Guilt & Regret" on ainakin vähän jo rajalla ja ehkä hieman sen ylikin. Onneksi levyn lopussa on lievä kurinpalautus. "The Luxury of a Grave" on itseinhossaan hauska repäisy, jonka jälkeen vakavoidutaan "No One There"-biisin merkeissä: The axe, the bottle and the rope / The feeling there really is no more hope / The thought of the great unknown / And facing it alone. Angstista menoa, ilman huumorin pelastavaa pilkahdusta.

Sentenced on siis onnistunut tekemään luonteeltaan suomalaisen ja kaikinpuolin siis varsin menevän metallilevyn, joka miellyttänee niitäkin, jotka eivät niin paljoa metallista yleensä välitä.

Alkuun