Pet Shop Boys

Levyt

Nightlife

Linkit

Virallinen kotisivu
Parlophonen PSB Online
UBL ODP

Takaisin arvosteluihin

Nightlife
EMI 1999

Pet Shop Boysin uutuus ei juuri yllätä. Se on juuri sitä, mitä siltä odottaa. Tyylikkäitä konepoppibiisejä maustettuna jousin ja kuoroin ja koko komeuden kruunaavat tietysti Neil Tennantin laulut.

Yllätyksettömyys ei ole kuitenkaan suuri haitta. On hyvä, että edes johonkin voi luottaa ja Pet Shop Boys ainakin on luottamuksen arvoinen. Biisit ovat tasaisen hyviä, joukosta erottuvat lähinnä radiosoitosta tutut hitit ja nekin positiivisesti. Huonoja hetkiä tällä levyllä ei juuri ole.

Soundi on miellyttävästi varsin moderni, mutta kantaa kuitenkin jälkiä 80-luvun synapopista. Luonnollisesti tuotantopuoli on erittäin hiottua ja loppuun asti viimeisteltyä, mikä on tietysti se seikka, joka erottaa tällaiset isot nimet pienemmistä bändeistä.

Pakollisten radiohittien, ihastuttavalla nimellä siunatun "I don't know what you want, but I can't give it anymoren" ja Village People -pastissin "New York City boy" lisäksi levyltä löytyy muitakin erinomaisia kappaleita. Henkilökohtaisia suosikkejani ovat "Happiness is an option", "Footsteps" ja "Closer to Heaven". Levy on täynnä erinomaisia tanssibiisejä, mutta mahtuu mukaan pari hitaampaakin vähän tasapainottamaan.

Mitäpä tästä muuta sanoisi. Pet Shop Boysit ovat tehneet juuri niin hyvän levyn kuin heiltä saattoi odottaa. Kokonaisuus on niin huolella viimeistelty, ettei tästä todellakaan löydä oikein mitään huomautettavaa.

Alkuun