Cosmo Jones Beat Machine

Levyt

My Style Is Eurostyle
Negrospiritualized

Linkit

Bad Vugum

Takaisin arvosteluihin

My Style Is Eurostyle
Bad Vugum 1999

Tämä varpaisjärveläinen bändi soittaa mitä oivallisinta rhythm'n'bluesia. Bändin rujo soundi toimii tappavan tehokkaasti niin levyltä kuin livenä mikä tuli todistettua Jyrockissa (olisiko ollut 2000). Livemeiningille en kuitenkaan juuri lämmennyt, mutta onneksi levy tuli kuitenkin ostettua.

Cosmo Jonesin biittikone hakkaa tehokkaasti. Joitain hieman vaisumpia biisejä levyllä on, mutta ne parhaat toimivat sitten siitäkin edestä. Heti levyn alkupäästä löytyy mm. "Soul of the Jones Beat" ja "Babe, I'm a Locomotive" jotka jyräävät eteenpäin aivan väkisin ja vievät kyllä mennessään. Vähempikin pistää jalan hakkaamaan tahtia.

Levyllä on pituutta hieman reilut puoli tuntia, mikä on tässä tapauksessa oikeastaan ihan hyvä asia. Niin roimaa kuin Jones-biitti onkin, ei siitä niin paljoa sävyjä löydy etteikö jo alkaisi hieman puuduttaa loppua kohden. Paljoa pidempään ei tätä oikeastaan jaksaisi kuunnellakaan. Nyt puoli tuntia on paria puolihutia lukuunottamatta melkoisen täyttä tavaraa.

Alkuun

Negrospiritualized
Hot Igloo 2003

Nelisen vuotta Cosmo Jonesien kakkoslevyä saatiin odotella, mutta odotus ei missään nimessä ollut turhaa. Negrospiritualized on edeltäjänsä tavoin varsin tehokasta ja rupista bluesmenoa. Tätä kuunnellessa voi iloita savolaisista juuristaan ja todeta, että kylläpä sieltä Savon sydänmailta tulee monenlaisia hyviä asioita.

Negrospiritualized laajentaa bändin ilmaisua moniulotteisemmaksi. Pääpaino on kuitenkin kunnon ryminällä. Suosittelen kuuntelemaan vaikkapa levyn mielestäni parhaiten singleksi sopivan biisin, tarttuvan "EuroLeroyn", jossa syntikkasoundit ja naistaustalaulut sointuvat mitä parhaimmin bändin perustyyliin. Lopun Shake your tailfeather! -kehotusten soisi kuuluvan tilaisuuksissa, joissa riehakkaasta rock-musiikista nautitaan.

Uutta levyllä ovat rauhallisemmat, hitaammat kappaleet. Varsinkin levyn päättävä "Smilin' Snakes" on oivallinen. Laulajan kokema ahdistus unissaan hymyilevistä käärmeistä muodostuu kuuntelijalle hyvinkin käsinkosketeltavaksi. Reippaampaa menoa ei ole kuitenkaan unohdettu. "EuroLeroyn" lisäksi tahtia pitävät yllä muun muassa "Preachin' the Gospelin", "Jesus Don't Mind My Drinkingin" ja "Hellbaitin" kaltaiset loistavat menobiisit.

Monesta yhteydestä tuttu Pentti Dassum on levyn äänittänyt ja miksannut, enkä usko Dassumin kokemuksen olleen lainkaan haitaksi levyä tehtäessä. Negrospiritualizedilla soittaa kenties kypsempi bändi. Lopputulos on ainakin mielestäni edeltäjäänsä, My Style Is Eurostyleä parempi.

Alkuun