Arcturus

Levyt

La Masquerade Infernale

La Masquerade Infernale
Music For Nations 1997

Jos minulta kysytään, löytyy metallimusiikin kekseliäin kärki Norjasta. Vaikka muita bändejä (esimerkiksi Borknagaria) ei edes huomioitaisi, riittää Arcturus yksin tämän arvostuksen saavuttamiseen. Levy levyltä erilainen Arcturus on aina yhtä mielenkiintoinen ja kokeilunhaluinen.

Siinä missä Aspera Hiems Symfonia oli vielä suhtkoht black metaliin viittaavaa materiaalia, on La Masquerade Infernale melkoisen epätavallista menoa. Ensinnä korva tarttuu Garmin (tai G. Wolfin) teatraaliseen lauluääneen. Perinteiseen black metal -kähinään tottuneille se vaatinee jos jonkin verran totuttelua, mutta kun sen tekee, kuulostaa jälki varsin mainiolta.

Musiikkipuolella mennään progressiivisesti. Keskeinen tekijä Arcturuksen musiikissa on Steinar Sverd Johnsenin loisteliaat kosketinosuudet. Muutkaan muusikot eivät jää jälkeen. Muistelen Hellhammerin alias Jan Axel Von Blombergin jossain tv-dokumentissa kertoneen soittavansa black metalin ohella myös jazzia, ja miehen rumputyöskentely onkin asteen verran perinteistä tuplabasarinaputusta monipuolisempaa. Monenlaista vierailevaa tähteäkin kuullaan, joista mielenkiintoisin on ehdottomasti Borknagarista tutun Simen Hestnäsin laulu levyn parhaimpiin kuuluvassa "The Chaos Path"-biisissä.

Levyn parhaimmistoon kuuluvat myös sen aloittava "Master of Disguise" ja Edgar Allan Poen runoon sävelletty "Alone". Kautta linjan laatu on tasaista, vaikka tyyli vaihteleekin. Kaikenkaikkiaan jälki on siis erinomaista hieman perinteistä monipuolisemman metallimusiikin ystävän näkökulmasta. Pari huomiota vielä täyden kokemuksen saamiseksi: silmäilkääpä cd-soittimen kappaleen sisäistä indeksiä osoittavaa lukua (jos soittimenne sellaisen näyttää) kappaleen kuusi aikana ja muistakaa kansiin kätketty huomautus: Secret audio information can be found if sought... - monenlaisia "piilobiisejä" olen nähnyt, mutten kylläkään mitään näin huolella kätkettyä...

Alkuun