Aavikko

Levyt

Aavikko
Multi Muysic
Viitostie

Linkit

Virallinen kotisivu
Spinefarmin Aavikko-sivu
AMG

Takaisin arvosteluihin

Aavikko
Bad Vugum 1996

Aavikon esikoislevytys, Aavikko-ep on ulkoasultaan perin venäläinen. Karheannäköisessä kannessa hieman vanhahtavan oloiseen asuun pukeutunut nainen käyttää jotain aparaattia ja isoimmat tekstit ovat kirjoitettu kyrillisin kirjaimin. Sama meno jatkuu takakannessa, joissa biisien nimet ovat ensin venäjäksi ja alla pienellä suomeksi.

Meno on kuitenkin villiä. Bändin soundi on vielä hieman hiomaton, mutta sävyltään itämaiset biisit tempaavat silti mukaansa. Kovin tunnelma saavutetaan "Krakovan niityillä" "Viiden asteen pakkasessa". Halvat synasoundit hallitsevat instrumentaalibiisien äänimaailmaa yksinvaltiaan asemassa.

Levy julkaistiin kahtena versiona. CD:llä on laadukkaat studiossa nauhoitetut hifi-versiot biiseistä, vinyylillä taas treenikämpällä mankalla nauhoitetut lofi-versiot. Suosittelen hankkimaan molemmat, sen verran erilaisista äänitteistä on kyse. Jos toiseen on tyytyminen, suosittelen ehdottomasti vinyylin villinkarheaa äänimaailmaa.

Alkuun

Viitostie
Hawaii Sounds 2000

Vuoden 2000 parhaat levyt -palkittu: vuoden 2. paras kotimainen biisi (Viitostie)

Aavikon neljäs julkaisu, Viitostie-EP yllättää heti alkuunsa. Perinteisen Aavikko-synagrooven sijasta soundi muistuttaa aika lailla Kraftwerkiä! Ja niinpä niin, "Viitostie" onkin ihan silkkaa kraftwerkiaanisen hengen ylistystä! Taustalla takoo jykevä, eteenpäin vievä rytmi jonka päälle (ensimmäistä kertaa Aavikon levyillä) vocoderin läpi vedetty ihmisääni toistelee mantraansa. Hillitön biisi, tämän vuoden ehdoton kesähitti!

Seuraava biisi, "Torpedo Boys" on tutun kuuloista Aavikko-groovea ja miellyttää vanhaa Aavikko-diggaria kyllä. Urkusoundit ovat hyvät ja taustabiitti tymäkkä. Kaksi viimeistä kappaletta, poikkeuksellisesti rumpali Leppäsen kädenjälkeä, ovat hieman vaatimattomampia mutta kelvollisia. Soisin ehkä kuitenkin sävellystyön pysyvän pääosin Kososen hommana. "Motomobile" on "Viitostien" tavoin hieman Kraftwerkihtävä, kun taas "Zentrum 120 km/h" on nimensä mukaisesti varsin vauhdikkaasti eteenpäin rymistelevä lyhyt menopala.

Ei tämä kokonaisuutena vaikkapa Oriental Babya hakkaa, mutta "Viitostie" on tsekkaamisen arvoinen biisi ja "Torpedo Boys" todella tanakkaa groovea. Etenkin kaikkien Kraftwerk-fanien kannattaa kokeilla!

Alkuun

Multi Muysic
Hawaii Sounds 2000

Aavikon toinen levy ei yllätä suuresti. Musiikki groovaa yhtä vimmatusti kuin aikaisemminkin; tämä myös negatiivisessa mielessä. Vaikka aiempia julkaisuja kuunnellessa tuntuu muutosta tapahtuneen enemmänkin, niin silti Multi Muysic ei niin valtavasti kuitenkaan eroa Derek!:stä. Tietysti on se suuri ero, "Viitostien" laulut, mutta silti.

No, joka tapauksessa, hieman urheiluteemainen levy (kannessa 80-luvun nousukaudesta muistuttava slalom-urheilija; muutoin teema rajoittuu muutamaan biisiin) on totuttua Aavikko-laatua eikä siinä sinänsä mitään valittamista ole. Biiseissä on otetta, ne pistävät liikkumaan (nytkin on huomattavia vaikeuksia istua tuolissa heilumatta) ja tulevat varmaan tanssittamaan kansaa lukuisilla tanssilattioilla. Hyviä biisejä riittää ihan mukavasti. Videomuodossakin ilmestynyt "Seoul'88" on erinomainen, "Omavastuualueen" herkkä saksofoni hivelee korvia, "Viitostie" on luonnollisesti se suurin hitti ja "Torpedo Girls" on mielenkiintoisesti sukupuolta vaihtaessaan (kts. Viitostie) muuttunut astetta alkuperäistä hitaammaksi.

Herää kuitenkin kysymys, toimiiko Aavikko sittenkin paremmin EP-formaatissa? Ei sillä, että miehiltä tuntuisivat ideat olevan lopussa, mutta yksittäiset biisit nousisivat ehkä paremmin esille joukosta. Nyt ihan hyvätkin biisit ikäänkuin hukkuvat joukkoon. Vaikka Multi Muysic onkin lyhyt (vain 35 minuuttia), voisi se silti olla lyhyempikin. Parinkymmenen minuutin EP on mielestäni aika ideaali määrä Aavikkoa kerrallaan.

Alkuun