« Isot pojat ei enää tuttia tarvitse | Pääsivu| Kohtaamisia »

Lyödään sitten porukalla lössiksi, kun tämä tämmöseksi on mennyt

Alkaa pikkuhiljaa siisti ja korrekti kotikasvatus olla kantavuutensa päässä. Minkä helveissonin takia ei enää saa mistään kunnollista työtä. On sitten kyse talosta, kylpyhuonerempasta, auton lämppärin korjauksesta tai farkun lahkeiden lyhennyksestä. Mikä siinä nykyisin on vaikeampaa kuin ennen, jolloin asiakas sai, mitä tilasi. M.I.K.Ä?

Onhan se toisaalta ymmärrettävääkin. Kun niinkin yksinkertainen asian kuin farkun lahkeen lyhennyttäminen kestää viikon, maksaa 12 euroa ja asiakas saa pari senttiä sovittua lyhyemmät lahkeet, joista toinen on vielä toista lyhyempi, niin onko se nyt moinenkaan ihme, että vaikeammat asiat kusee kintuille. En siis ihmettele, että uuden rakennuksen lattia on vino ja neliöt todellisuudessa piirustuksia pienemmät. Enkä sitä, että samaisen rakennuksen sisäseinät ovat kuin juosten kustut. Ja rakennuspölyt jätetty seinille. Ja romut pitkin käytäviä. Tai että pienen korjauksen tekemiseen menee ilmeisesti vuosi, jos nyt koskaankaan tulee tehtyä. Oletan, sillä neljään sähköpostiin ja kahteen puheluun ei ole vielä edes vastattu.

Helvettiläinen. Ehkä siirryn sitten minäkin nykyaikaan ja teen samalla mentaliteetilla omat työni. Kyllä se jossain vaiheessa vähäisenkin virkanaisen työpanoksen falskaaminen farkun lahkeen lyhentäjän tai betonimiehen nilkkaan osuu. Ja silloin saattaa ahdistaa [TM].

Jälkipuheet

Mä olisin tehnyt tuon ilmaiseksi ja taatusti ois ollut tasan ,D Vali-vali, ettet asu tässä vieressä!

Totta kyllä puhut, ei missään saa sitä mitä tilaa ja haluaa. Kaikki lirii allensa, tai ainakin melkein, jossain kohdin. Minäkin jos tekisin työni tuolla tavalla - tuota - olisi irtisanomisen paikka aika lähellä! Ne mokat nimittäin olisivat jo sen verran isoja (ja muita koskevia) =E

Olen pari kertaa sairaalassa ollut tilanteessa, jossa hoitaja, joka on vastuussa ihmisen elämästä pahimmoillaan, olisi tehnyt kohtalokkaita virheitä, ellei kiukkuinen potilas olisi ollut niin tajuissaan, että ehti estää.

Pelottaa ajatella, mihin tämä touhu johtaa. Vaiko ainako ikuisesti löytyy niitä jotka hoitavat asiat lopulta kuntoon. Tai että voisimme muka luottaa, että ammattilainen, jonka virhe voi maksaa hengen, ei tee sellaisia virheitä. Eipä taida. Onhan näistä saanut valitettavasti lehdissä lukea.

Ihan vaan ajattelin että jos pientä apua tilanteeseen olisi löydettävissä ruumiinkulttuurista? Sehän muutoinkin on suositeltavaa; lisää fyysistä kuntoa, tuo uusia ystäviä, mikäli kysessä on jokin joukkueurheilu, ja vie ajatukset kiitäväksi hetkeksi pois päivittäisistä ongelmaryppäistä, jollaisilla jokaisen meidän selkämme ovat nykyelämän vaatimusten mukaisesti tehokkaasti kuormitetut, tahdoimmepa sitä tai emme.

Mutta tämä lisäksi saattaa urheilusta olla aivan konkreettisestikin hyötyä, ja viittaan tässä puheena oleviin käytännön garderoobikysymyksiin. Näin ainakin Iltalehti huomaa meille tänään kertoa:

"Naiset luottavaisina Englantia vastaan: "Puntit aika tasan"
Suomen naisten jalkapallomaajoukkue valmistautuu luottavaisin mielin torstain puolivälieräotteluun Englantia vastaan. "

Et Mea futaamista ole ajatellut ryhtyä harrastamaan? Olisi ainakin yksi ongelma silloin vähemmän.

Jos haluan palvelijan eli paidansilittäjän, menen pesulaan. (Sieltä sentään vielä saa enimmäkseen tasalahkeista palvelua.)

Olisin ottanut kantaa myös yleiseen ammattietiikkaan ja vastuuntuntoon, mutta meni liian vakavaksi tähän aikaan illasta.

Ihan vaan varoituksena ja ojennukseksi: ei urheilua, ei missään muodossa, ei edes mielellään katsottuna.

t. Antifasisti Urheilua Vastaan

Jos kommenttisi ei tule näkyviin, se on valitettavasti joutunut tahtomattani spämmifiltteriin ja sinne joutuneista en saa mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät. Olen pahoillani.



Tilaa RSS-syöte

Kuka?

Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Lisenssi


Powered by
Movable Type 4.0