Vanhuus ei tule yksin
Olin ihan justäsken hyvin tuohtunut. Niin tohkeissani olin, että päätin kirjoittaa blogiin, että poistan aseesta varmistimen heti, kun näen ...
Niin ... mitä.
En enää muista yhtään, mistä olin niin perin tohkeentunut.
« Outoja tapahtuu |
Pääsivu|
Kuurottaista ja paikallista uskonpuutetta »
Olin ihan justäsken hyvin tuohtunut. Niin tohkeissani olin, että päätin kirjoittaa blogiin, että poistan aseesta varmistimen heti, kun näen ...
Niin ... mitä.
En enää muista yhtään, mistä olin niin perin tohkeentunut.
Jälkipuheet
Nonniin, heti se bloggaaminen paineita helpotti :-)
Kyllä kannattaa asioista blogata, ottaa yhteiskunnallista kantaa ja henkilökohtaisempia kaunoja purkaa. Kaikki helpottuu heti, kun rohkaistuu avaamaan mielensä näin avoimesti.
Sitä ikään kuin voimaantuu.
Oispa tää Facebook, niin painaisin Like this -nappulaa!
No ei ole viel kauheen pahaks päässy kun kuitenkin muistat viel että olit tuohtunut
Veera, ihan liian helppo olisi se siellä Naamakirjaas peukuttaa. Näin tuli jotenkin kompaktimpi yhteys.
Nieppi, kyllä tää aika paha on. Kun en muistanut alkuperäistä syytä, projisoin nyt jokaalle tätä tuohtumusta. Esimerkiksi Prisma saa kohta varmaan niin palautetta, kun siellä ei KOSKAAN ole sitä Cloleslaw-salaattia, Ruska-juustoa eikä tänään ollut Kesoa.
Tämmönen ei peli vetele meillä tänään nyt ollenkaan.
No kiukun voimallahan sitä yleensäkin tulee hoidettua jutut, jotka on jo pitkään harmittaneet muttei vaan ole saanut aikaiseksi. Niinko ny vaikkapa kaappien siivous, kyllä siinä Uffin puffit pian somasti pullottaa, kun kunnon raivossa käy toimeen.
Toivottavasti nyt ottavat opikseen siellä Prismassa ja pistävät hyllyt kuntoon! Ärähdäkkö samalla, että hankkivat tänne Turun puoleen koiranmakkarahyllyyn taas sitä liilaa pedigreetä, kun noin hyvään vauhtiin pääsit.
Kiihtymistiloisssani olisin pessyt auton, mutta kolmeen eri kertaan pesupaikalla käydessäni samat jätkät puunasi siellä kosliaan. Kai ne föönaa vielä karvanoppansakin.
Menin sitten lenkille, kun en päässyt pesulle. Juoksin niin kauan, että lepyin.
Mutta minäpä laitan tohon listalle ylös Pedigreen. Prisma on kiusannut minua niin pitkään, että nyt kyllä lähtee.
Tämän ilmiön takiakohan vanhat ärisevät papat päätyy Hämeenkadulla työntämään kävelykeppinsä pyöräilijöiden pinnojen väliin? Kun muistavat vaan että vituttaa, mutta eivät että mikä, ja blogiakaan niillä ei oo.
No näinhän se kerpeles on. Nyt vaan kaikki vielä, joilla maltti on, perustelemaan blogeja vanhoille herroille ja niille opettamaan avautumisen autuutta ja kepittä kävelemisen kaikenpuolista antavuutta.
Ei se rähjääminen kaikkea ahdistusta ratkaisisi. Vaikka hyvää toki tekisikin.
No nyt muistin: jos joku tulee ja sanoo vielä kerran, että MUMMON MARKKAA, niin poistan varmistimen naisen aseestani ja sitten ei ole kellään kivaa.