Muuan teoria ja lyhyt johdatus erääseen koiruuteen
No niin, kaikkihan me tiedämme [että minua riipii juuri tällaiset aloitukset; mistä minä voin tietää, kuka tietää; joskus nyt vaan niin on], että ihmisiä on kolmenlaisia. On koiraihmisiä, kissaihmisiä ja sitten niitä, jotka tykkää menninkäisistä. Niitä, jotka eläimistä eivät tykkää lain, ei nyt jostain syystä lasketa ihmisiksi. Sori.
Sitten on ihmisissä teenjuojat, kahvinjuojat ja net, ken juo mitä vaan.
Hyvin lyhyet mutta sitäkin ytimekkäämmät empiiriset tutkimukseni ovat vihjaamassa siihen suuntaan, että kissaihmiset juovat teetä, koiraihmiset kahvia ja menninkäisihmiset mitä vaan. Poikkkeuksia toki on [koskapa ei] mutta jos ne ovat teetäjuovia koiraihmisiä, ne pukeutuvat yleensä pinkkiin ja vaaleansiniseen ja ovat siis muutenkin kahviporukan outolintuja ja erottuvat joukosta. Pyydän jälleen asianomaisilta anteeksi.
Sitten on ulkoilmaihmisiä, sisätilaihmisiä ja niitä, jotka eivät tiedä, missä ovat, tai eivät sillä tavalla välitä, että asialla olisi tieteellistä merkityspohjaa.
Kokeeni edelleen osoittavat, että kahvia juovat koiraihmiset ovat ulkoilmaihmisiä ja teetä juovat kissaihmiset sisätilaihmisiä. Se menninkäisporukka, joka juo mitä vaan, on juomisistaan johtuen usein vähän pihalla, tosin saattavat olla myös tunnelissa, jota ei tietenkään voida laskea sen paremmin sisä- kuin ulkotilaksikaan. Anteeksi edelleen.
Nythän ei lie jäänyt kenellekään epäselväksi, että henkilökohtaisesti olen koiraihminen, joka juo vain kahvia ja on ulkoilmaihmisiä. Enkä pidä pinkistä enkä vaaleansinisestä.
Tämä kaikki vain siksi, että jollain koiransillalla halusin saattaa kaikkien tietoisuuteen tarinan urheasta Trollista. Snif.
Jälkipuheet
Ei tuo ihan pielessä voi olla. Mä olen kissaihminen, juon teetä ja tykkään röhnöttää sohvalla. Tykkään myös pinkistä ja tykkään pinkkejä ostaa myös kissalle (joka onnekseen on kuitenkin tyttö). Ja olen muuten yllä olevista kovin ylpeä. ;D
Nonni, olen aina ollut sitä mieltä, että kissaihmiset on pinkkejä eli pinkki koiraihmisellä hämmentää.
Kaikkien ihmisten sietääkin olla ylpeitä. Erityisesti kissoista, koirista ja menninkäisistä itsessään.
Voi juma, sanon sulle saman mitä hierojalle: saat miehen kyyneliin.
Aivan. Naisesta nyt puhumattakaan. On tapahtunut ihan lähipiirissäkin.
Teetä inhoava kahvia kannuittain lipittävä henkeen ja vereen kissaihminen ilmoittautuu. Ulkoilman kanssa on vähän niinsunnäin.
Ukonilma selittää poikkeavuudet. Eikä raitaisia isoja kissoja oikeastaan lasketa kissoiksi oikeastaan. Ne on kahvi-ihmisten kissoja eli melkein koiria.
Minullakin on ollut kolme kissaa. Siksi tiedän.
Olen vain ihminen ja juon sekä teetä että kahvia, mielellään pinkistä mukista...
Mutta entäpä Troll? Se pääasia.
Ehdottomasti sisällä kökkivä kaffetta lipittävä kissaihminen, jolla on ollut myös koiria ja joka vihaa vaaleanpunaista ja -sinistä (muualla kuin halpisalkkareissa!) - poikkeus siis. Tahtoisinkin ehkä olla se menninkäinen, tunnelissa ja juo mitä vaan, rakastaa kaikkia eläimiä ja.... tuota... ei, en minä voi jatkaa enää... *tenattaa*
Kyllä nyt raskaasti viittaa menninkäisosastoon. Annatko menneninkäisille nimiä? Onko vastaantuleva muurahainen Mauri ja kaverin marsu on Veikko? Jos on, olet selvä menninkäisihminen.
Tämä tarvitsee ehdottomasti jatkotutkimusta.
Koira on ja kahvia kuluu. Väreistä menee kyllä kaikki, paitsi keltainen ja sekin menee, pinkkiin olen opetellut siedättämällä.
Toisaalta olisi kyllä tosi kiva olla menninkäisihminen :D
"teetä juovat kissaihmiset sisätilaihmisiä", sopii mutta väri: pidän myös pinkistä. Johtuisiko se siitä, että minulla ei ole enää kissaa ja olen alkanut haaveilla koirasta?
Vaikka pelkään koiria ja pidän kissoista, toisilla ihmisillä, Tuo liikuttava tarina on tosi hellunen.
Eivätkä kuvatkaan olleet pelottavia...
Luovutan jatkotutkimusoikeudet menninkäistieteelliselle instituutille.
Soisinpa jokaisen lukevan tuon Trollin tarinan ja katsovan kuvat ja erityisesti kuvatekstit. Juuri tuollaisesta isännästä jokakoira haaveilee. Ja miksei vähän jokatyttökin.