Kaikki-mulle-heti-nyt
On yksi ihmisryhmä, jota epäsympatiseeraan ja vieroksun. Syvästi. Net ovat nämät ihmiset, kun ovat sitä mieltä, että kaikki mulle nyt heti ja muut ilman. Tiedättehän, nämä oman navan ympäriltä maailmankatsomuksensa ja ymmärryksenä hankkineet, jotka seisahtelevat rullaportaiden yläpäähän ja pyöröovien eteen ihmettelemään, että mitähän mä nyt tulinkaan ostamaan ja parkkeeraavat ostoskärryt ja lastenvaunut poikittain käytäville.
Ei sillä, ettenkö olisi sitä mieltä, että 150 g kalaa on melko vähän kasvavalle lapselle. Eikä sillä, etteikö kouluruokailuun pitäisi saada riittävästi rahaa. Mutta jos kaikki menettelisivät samoin eli ottaisivat niin paljon kuin sattuu sillä hetkellä huvittamaan, niin loput jäisivät ilman [ja mikä haloo siitä sitten revittäisiinkään]. Vaan tämähän ei huoleta näitä tyyppejä, sillä oma napa on se mun napa ja muista ei ole väliä. Samat tyypit jättävät myöhemmin kirjaston kurssikirjat palauttamatta, aikuisna varastavat työpaikalta yhteiset kirjat ja lehdet ja puristelvat ohikulkevien naisten pakaroita ja mummuina ja vaareina etuilevat jonoissa.
Että minä en jaksa näitä tyyppejä.
Jälkipuheet
Mä lähinnä mietin sitä, että kun kuulemma 1/3 nuorisosta jättää kouluruuan syömättä, niin eikö sitä riittäisi kaikille haluaville just niin monta kalapuikkoa kuin sattuu halutttamaan.
Itse en tietääkseni ole syönyt kalapuikkoja koskaan.
Vaan tarvitseeko sitä poliisi kutsua paikalle yhden kalapuikon takia? Tuli puikko kalliiksi. Eikö olisi riittänyt, että opettaja olisi sillä seuraavalla kotitalouden tunnilla keskustellut miksi asia on näin. Enkä nyt tiedä olisiko halunnut sitä muusissa ja kastikkeessa uitettua kalapuikkoa omalle lautaselleni?
Veera, mitä minun silmäni näkevät?? Et ole syönyt kalapuikkoja! Heti pekonin jälkeen parasta, mitä on keksitty. Mikä selittää sen, että poika otti neljä kalapalaa.
Mutta noin niin kuin teoriassa: jos kaikki ottaisivat sen neljä kalapalaa ja 1/3 jättää sen neljännen syömättä ja ne menee sioille (kunnia kaikki myös heille) ja täten viimeinen kolmanes ei saa mitään, niin onko oikein, että ensimmäiset rohmuavat enemmän kuin viitsivät syödä.
Sea, ajatellaanpa vaikka niin, että tämä yksi, joka ei halunnut totella sääntöjä, luulee olevansa kova kundi, kun sai tahtonsa läpi. Se saa siis huomenna pari seuraajaa, jotka tekevät samoin. Viikon päästä seuraajia on 20 ja kohta 50. Parempi siis ottaa luulot pois heti kuin kolmen viikon päästä. Kometoistavuotias voi olla halutessaan todella veemäinen eikä minun mielestäni sillä riiviöllä ole mitään oikeutta pompottaa muita ihmisiä. Siis; jos ei sana auta, niin kutsutaan sellainen sana paikalle, joka auttaa.
Niin ja nehän siis eivät olleet kalapuikkoja ollenkaan.
Olen kyllä erittäin samaa mieltä kanssasi. Ai että olen aina inhonnut ihmisiä, jotka pyytävät kaikenlaisia etuuksia, "just for me, peeeeasseee" Siis millä syyllä "vain sulle"???
Paitsi ettei koulun ruokajätteitä ole saanut enää vuosiaan jakaa sioille, ne menee roskiin.
Eikö nyt kuitenkin olisi fiksumpaa keskustella luokassa asiasta kun soittaa poliisille kun tilanne oikeastaan oli jo ohi? Ellei siellä kotitalouden tunnilla (sopiva paikka puhua miksi vain 3 kalapalaa) puukot lentäneet? Ehkäpä se Aleksi olisi ymmärtänyt asian vähemmällä?
Paljonkohan äärimmilleen työllistettyä hätäkeskusta on naurattanut, kun koulusta on soitettu poliisit paikalle "kun yksi poika otti neljä rapeaa kalanpalaa"... Ahdistaa kyllä ajatellakaan, millaista on olla opettaja nykyään. Runsas internetin käyttö (sekä muu altistuminen jatkuville ärsykkeille, kuten musiikille tauotta mp3-soittimesta) kasvuiässä kun taannoisen tutkimuksen mukaan vähentää selvästi ihmisen kykyä empatiaan, jota ei teini-ikäisillä parikymmentäkään vuotta sitten ollut liikaa. (En tosin usko, että internetiä on syyttäminen. Jos vanhemmat eivät osaa/halua huolehtia lastensa hyvinvoinnista, ei voi olettaa, että he itse osaisivat/haluaisivat. Mutta en nyt ala tässä enempää saarnata.)
Sea, nythän on niin, että me emme tiedä, mitä koululla oikeasti tapahtui ennen poliisien tuloa, tai mitä tapauksen taustalta löytyy. Voi olla, että liioiteltiin ja ammuttiin tykillä hyttystä. Voi olla, että poliisin kutsumiseen löytyi perusteltu syy. Siksi asialla spekulointi ja vaahtoaminen on aika turhaa (en sano, että juuri sinä vaahtoaisit). Me emme olleet paikalla.
Mutta jos olen oikein ymmärtänyt, nykyopettajilla voivat oikeasti olla konstit vähissä teinien kanssa ongelmatilanteita selvitellessä, jollei itse halua joutua raastupaan tai saada turpiinsa. Tai molempia, jos hyvin käy.
Mean kanssa olen samaa mieltä. Kysehän on viime kädessä siitä, mitä lapsille ja nuorille halutaan opettaa yhteisössä toimimisesta - ja siitä, mitä heille on aiemmin opetettu tai jätetty opettamatta. Ei niinkään kalapuikoista. Tai kalapaloista, vaikka hyvä toki, että kouluruokailusta keskustellaan noin yleisellä tasolla.
Olen katin kanssa samaa mieltä: mehän emme tiedä, emmekä saa yksilönsuojan puitteissa koskaan tietääkään, mitä kaikkea todella tapahtui ja mitä ehkä on asioiden ja henkilöiden taustalla, joten meillä ei ole mitään syytä päivitellä, oliko poliisin kutsuminen turhaa vai ei. En usko, että poliiseja kutsuttiin ihan vaan leikin päiten.
Minusta jo lähtökohtaisesti se, että äiti soittaa toimittajille asiasta pojan puheiden perusteella, on aika arveluttavaa. Mitä luulette, kuinka itselle oikeaan sävyyn väritetyn tarinan poika on äidille kertonut. Kertoiko heittäneensä tarjottimen lattialle ja kieltäytyneensä siivoamasta sitä. Kertoiko, ettei totellut useampaa käskyä lähteä luokasta puhuteltavaksi. mahtaisiko äiti itse suostua kiltisti moisen jumpittelun hyväksymään, jos omalle kohdalle osuisi.
Jos perusasiat eivät toimi, niin on otettva järeämpiä opetuskeinoja käyttöön. Muuten Anupetterit hyppyyttäisivät systeemiä mielin määrin. Mitä ne jo nyt tekevät.
Annen kommentti oli jäänyt spämmiin, sori.
Tää ihmislaji, joka on sitä mieltä, että ovat tasa-arvoisempia kuin muut, on hälyyttävästi lisääntymään päin. Olen varma, että nämä ovat niitä, jotka kaduilla ei väistä. Kokeilepa seuraavan kerran, kun neljä nuorison edustajaa kävelee rintarinnan kadulla vastaan. Älä väistä vaan kävele ihan niin kuin ne, suoraan päin vaan. Kun yhteentörmäys väistämättä tulee, niin on sivistävää kuunnella nuorison mielipide siitä, kuka on **tun ämmä.
Olen päättänyt, että väistän vain, jos vastaantulijakin tekee väistöliikkeen. Muita päin kävelen siinä kuin nekin.
Opettajaparat. Itsellä menee nykyään hermot jo päiväkoti-ikäisiinkin, täällä nelivuotiaat sähisee täydessä uhmassa että etsämuamäärää jos yrität kieltää pihapuita tappamasta. Tuosta kun kymmenisen vuotta kerkiävät opetella lisäkikkoja, niin onko ihme jos kouluilla tarvitaan poliisia kurinpitoon.
Kaikki kunnia kouluille siitä että edes yrittävät - niittenkin kanssa joiden omat vanhemmat on antaneet periksi jo 2v uhmaiässä. (Ja tämä siis ihan yleisellä tasolla, kun en minäkään tämän kalapalaskandaalin osapuolia sen paremmin tunne.)
Lapsien kasvamineen kuuluu, että ne koettelevat kaiken aikaa heille asetettuja rajoja. Tiettyyn rajaan asti se onkin ihan hyvä. Mutta kun se rajojen koetteleminen yhdistyy murrosikäisen itsekkyyteen ja tietoisuuteen, että aikuinen ei voi oikeasti puuttua mitenkään muuten kuin puhumalla, saase aikaan juuri näitä vinoutuneita käsityksiä oman minän ylivertaisuudesta.
Sitten kun me vanhukset kasvamme horsmaa, maailma on täynnä ihmisiä, joille mikään muu ei merkitse mitään kuin oman navan täyttäminen ensimmäisenä. Siinähän sitten opettelevat elämään. Jonkun on pakko antaa toiselle tietä silloinkin ja se voi olla kova paikka. Nythän on helppoa, kun meitä nöyriä ja auktoriteettipelkoisia on vielä aika lailla.
Olishan se kivaa, jos nuo ärsyttävät tyypit olisivatkin aina samat, mut mun mielest joskus mummu, joskus lapsi, joskus perheen isä..
Olishan se kivaa, jos nuo ärsyttävät tyypit olisivatkin aina samat, mut mun mielest joskus mummu, joskus lapsi, joskus perheen isä.
(Jos kommenttisi ei tule näkyviin, se on valitettavasti joutunut tahtomattani spämmifiltteriin ja sinne joutuneista en saa mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät. Olen pahoillani.???
Maltti on valttia.