Ja minä kun luulin että vain naisilla on lasikatto!
Naisella ja koiralla on paljon yhteistä: lempeä katse, uskollinen luonne, loputon tyhmyys (kierii aina, kun käsketään), haukkuu vieraat, hylkii huonoa isäntää, osoittaa mieltään pienestäkin epäkohdasta ja molemmilla on lasikatto.
Epistä, koirat eivät pääse sisään... ;)
Taitaa olla tylsää...odotella tuossa oven edessä ja ikkunalasin ulkopuolelta tiirailla jokaista ulos tulevaa asiakasta. Koskakohan se emäntä oikein tulee? Onneksi sentään on lasi, josta näkee vähän elämää.
Niin, ja joutuu jännittämään, että tuoko se emäntä herkkuja. Lasioven läpi tunkevat niin herkulliset tuoksut herkkään nenään. Näkee muttei pääse, niin lähellä mutta saavuttamattomissa. Sellaista se on. Koiran elämä. Ja usein ihmisenkin.
Sydämellisesti tervetuloa, kehottaa kuvan teksti - vaan kun ei hihna riitä.
Kaunis kuva uskollisista ystävistä.
Niin se vaan on maailma synkkä paikka. Ei riitä hihna vaikka halu ja järki sanoo, että tuonne.
Uskolliset ystävät ovat niin hämmentyneen näköisinä siinä lasin takana: miten tässä näin kävi vaikka kaikkemme annoimme. Ja sinäkin siinä vaan kuvaat etkä ymmärrä aukaista tuota ovea.
Mä aivan liikutuin! Jotenkin herkkää. Erityisesti tuon vasemmanpuoleisen katse on jotenkin ihana.
Eikö olekin liikuttava, repuusi Se ei laihasta olemuksesta päätellen ole koskaan saanut tuosta Küche-kaupasta tuliaisia. Silti se jaksaa odottaa aina yhtä isolla luottamuksella ja uskolla.
Voi kun niin anelevasti katsovat. Siis etkö millään vois edes vähän raottaa tuota ovea...? :)
siellä ne koirat odottaa lasin takana milloin heidät haetaan lenkille! :)
Kyllä koira saksaa osaa lukea: selvästi kirjoitetaan ensin, että sydämellisesti tervetuloa ja sitten lätkäistään täysin käsittämätön tarrra, jossa vedetään bokserin yli punainen viiva. Näyttääkö meistä joku bokserilta? Mitä?
Hieno vastaus haasteeseen. Itse yllätyin iloisesti kun pääsin käymään saksalaisperäisessä rautakaupassa koirani kanssa.
Kiitos.
Niin, mikesi koiraa saa Suomessa viedä esimerkiksi rautakauppaan tai pankkiin?
Mutta sieltähän kurkistaa koiruus... tuolta sisältä :)
No niinpä, olet ensimmäinen tarkkasilmäinen.
Toiset ovat kovapäisempiä kuin toiset menemään lasikaton läpi. Tai sitten ne ovat vaan ovelampia ja livahtavat, kun pienikin rako sallii.
Jälkipuheet
Ja minä kun luulin että vain naisilla on lasikatto!
Naisella ja koiralla on paljon yhteistä: lempeä katse, uskollinen luonne, loputon tyhmyys (kierii aina, kun käsketään), haukkuu vieraat, hylkii huonoa isäntää, osoittaa mieltään pienestäkin epäkohdasta ja molemmilla on lasikatto.
Epistä, koirat eivät pääse sisään... ;)
Taitaa olla tylsää...odotella tuossa oven edessä ja ikkunalasin ulkopuolelta tiirailla jokaista ulos tulevaa asiakasta. Koskakohan se emäntä oikein tulee? Onneksi sentään on lasi, josta näkee vähän elämää.
Niin, ja joutuu jännittämään, että tuoko se emäntä herkkuja. Lasioven läpi tunkevat niin herkulliset tuoksut herkkään nenään. Näkee muttei pääse, niin lähellä mutta saavuttamattomissa. Sellaista se on. Koiran elämä. Ja usein ihmisenkin.
Sydämellisesti tervetuloa, kehottaa kuvan teksti - vaan kun ei hihna riitä.
Kaunis kuva uskollisista ystävistä.
Niin se vaan on maailma synkkä paikka. Ei riitä hihna vaikka halu ja järki sanoo, että tuonne.
Uskolliset ystävät ovat niin hämmentyneen näköisinä siinä lasin takana: miten tässä näin kävi vaikka kaikkemme annoimme. Ja sinäkin siinä vaan kuvaat etkä ymmärrä aukaista tuota ovea.
Mä aivan liikutuin! Jotenkin herkkää. Erityisesti tuon vasemmanpuoleisen katse on jotenkin ihana.
Eikö olekin liikuttava, repuusi Se ei laihasta olemuksesta päätellen ole koskaan saanut tuosta Küche-kaupasta tuliaisia. Silti se jaksaa odottaa aina yhtä isolla luottamuksella ja uskolla.
Voi kun niin anelevasti katsovat. Siis etkö millään vois edes vähän raottaa tuota ovea...? :)
siellä ne koirat odottaa lasin takana milloin heidät haetaan lenkille! :)
Kyllä koira saksaa osaa lukea: selvästi kirjoitetaan ensin, että sydämellisesti tervetuloa ja sitten lätkäistään täysin käsittämätön tarrra, jossa vedetään bokserin yli punainen viiva. Näyttääkö meistä joku bokserilta? Mitä?
Hieno vastaus haasteeseen. Itse yllätyin iloisesti kun pääsin käymään saksalaisperäisessä rautakaupassa koirani kanssa.
Kiitos.
Niin, mikesi koiraa saa Suomessa viedä esimerkiksi rautakauppaan tai pankkiin?
Mutta sieltähän kurkistaa koiruus... tuolta sisältä :)
No niinpä, olet ensimmäinen tarkkasilmäinen.
Toiset ovat kovapäisempiä kuin toiset menemään lasikaton läpi. Tai sitten ne ovat vaan ovelampia ja livahtavat, kun pienikin rako sallii.