Yksittäiskuluttaja valittaa taas
Alan olla kypsä vaeltamaan kilometritolkulla hehtaariparkkipaikan äärilaidlalta megasuperhypermarkettiin päästäkseni vain taivaltamaan kilometrien mittaisen hallinpötkylän halki maitohyllylle huomatakseni, että juuri tämä marketti ei myy sitä haluamaani kahvimaitoa. Pinta-alat kyllä kasvavat mutta lisääntyykö tarjonta. Pakkausten koot muhkeentuvat mutta kasvaako valikoima. Siellä saa sinkkupolo vaeltaa tuntitolkulla hyllyjen välissä löytämättä muuta kuin suurperheille mitoitettuina samoja muoviin käärittyjä leipiä kuin aina ennenkin. Ei toivoakaan mainostetuista uutuustuotteista, joita kysyttäessä kerrotaan, että ne eivät kuulu asiakaskuntamme intresseihin. Samat muoviin käärityt, ei-minkään makuiset leivät ja leikkeleet aina vaan. Samaa tavaraa kuin pikkukauppojen pikkuvalikoimissa mutta kymmenen kertaa useampi hyllymetrillinen.
Nämät pakkauskoot mallia kaksoisuusiosuurperhe on seikka sinänsä. Vaikka varsin hyvin tiedetään, että yksin asuvia on Suomessa jo miljoona ja viimeisen kymmenen vuoden aikana yksin asuvien määrä väestöstä on kasvanut 32 %:sta 40 %:iin ja samaan aikaan kolmen tai useamman henkilön asuntokuntien määrä on laskenut 39 %:sta 27 %:iin, niin otetaanko moinen seikka huomioon.
Eipä tietenkään. Kauppa ja tuottajat vain kasvattavat pakkauskokoja ja tarjoavat yhä enemmän perhepakkauksia, perhetarjouksia ja perhe-sitä- ja perhe-tätä. Ja ihan on turha tulla sanomaan, että osta palvelutiskistä sämpyläsi ja leikkeleesi vaikka yksi kerrallaan. Tai osta sieltä lähikaupastasi (voin kertoa, että se lopetettiin vaikka kuinka ostin). Ja ostaisin toki yksitellen makkarani ja sämpyläni, koska haluan niiden maistuvan oikealle eikä muoville. Mutta arvatkaapa kaksi kertaa, onko siellä megapalvelutiskissä esimerkiski ruispaloja tai ruissämpylöitä.
Ja ne kinkut? Tiesittekö, että usea savukinkkuna myytävä beessi läpyskäläjä ei ole savua nähnytkään vaan lihaan (?) on ruiskutettu savun maku. Kuluttaja saa läimisköjen siivellä ostaa hyvin kallista savun makuista vettä. Jos sattuu sellaisesta pitämään (Nilsson, Mats-Eric : Petos lautasella, 2008).
Jälkipuheet
Yksi positiivinen sinnkupaketti on löytänyt tiensä jääkaappiini. Margariinia on nykyään kahden pikkuruisen paketin yhdistelmänä (kevytlevi?). Ei mene sentään margariini vanhaksi, vaikka leivästä homehtuukin aina puolet. Ei kovin ekologista ostaa monta muovipakkausta, mutta...
Hauska sattuma: eilen vasta löysin saman tuplapakkauksen söpöjä pikkupakkauksia.
Olen olosuhteiden pakosta opetellut erityisesti pitämään kuivahtaneista ruisleipäpaloista. Ihan taiteeksi asti olen jalostanut oikean kuivuttamisasteen. Ja nyt raikkaan ja tuoreen Kevyt-Levin kanssa maistuikin erinomaiselta. Ei enää ikinä tummankeltaiseksi härskiintyneitä puolikkaita margariinipakkauksia.
Mä tykkään Oululaisen jälkiuunipaloista, niitä on neljä paria paketissa. Ne on tosin valmiiksi kovia joten ei tunnu koskaan liian koville. Mutta ne on sentään oikeaa ruisleipää.
Ne onkin parhaita mutta Oululainenkin on keksinyt isommat pakkaukset ja entisiä pikkupakkauksia on useimmiten iltapäivisin mahdoton löytää, sillä ne on kaikki ostettu pois. Mutta kyllä se isompikin menee, koska niistä saa sopivan mukavan sitkaita vanhoina.
Oululaisen jälkiuunipalat ovat parhaita! Ikävä kyllä pienet pakkaukset ovat melkein aina loppu.
Olen yrittänyt tutustua tositarkoituksella kaikkiin paljon ruista sisältäviin paloihin mutta ei ne vaan puhuttele. Aina puuttuu jotain: ruista, hapanta, sitkoa, kovaa kuorta, ohuutta. Ne kaikki osaa vain Oululainen.
Seuraavaksi varmaan Oululainen lopettaa tämän erinomaisen leivän leipomisen. Niin käy aina juuri niille tuotteille, joihin tykästyn riippuvuuteen asti.
Ainakin se lopettaa palojen pakkaamisen pieniin annoksiin.
"Kuluttaja saa läimisköjen siivellä ostaa hyvin kallista savun makuista vettä. Jos sattuu sellaisesta pitämään"
Tämän huijauksen keksi sellainen lihamaakarien kombinaatio joka tunnettiin nimellä Deep Purple - tekivät aiheesta roisin kuluttajia avoimesti pilkkaavan laulunkin, "Smoke in The Water".
Just ton vuoksi ostan niitä läpysköitä kuitenkin.
Leipäpaketista pitää heti pistää puolet pakastelokeroon. Jos sellaista ei ole tai se on täynnä jo kaikkea muuta, mitä myydään liian isoissa paketeissa, niin sittenhän se ei tietysti onnistu.
Juu, loppuminen on jälkiuunipalojen ongelma. Samoin niissä tuntuu päiväys olevan kovin lähellä.