Ensimmäisseä työpaikassa tunnet itsesi enimmäkseen tyhmäksi ja näkymättömäksi, koska olet se nuorimmaisin, joka on muille vain "se uusi tyttö", ilman nimeä. Toisaalta, koska olet nuoti, olet myös viisas omasta mielestäsi. Erotukseksi vanhoista jääristä, jotka ovat tyhmiä.

Juuri, kun ne oppivat muistamaan nimesi ja sinä olet oppinut ottamaan ilon irti siitä, että olet nuori ja ne muut on jämähtäneitä tätejä, vaihdat työpaikkaa. Ja kas. Taas olet se vasta tullein eli "se uusi blondi" ja voit jatkaa itsesi tuntemista tyhmäksi, koska et tiedä talon tapoja mutta fiksuimmaksi, koska olet nuorin. Jatkat eloasi siinä illusitorisessa maailmassa, että olet edelleen nuori ja ehkä jopa kaunis ja siksi siis myös viisas. Juuri kun sinä alat muistamaan muiden nimet ja statuksen korporaatiossa, vaihdat taas työpaikkaa.

Ja kas. Taas tunnet itsesi vasta-alkajana nuorimmaiseksi. Ja niin edelleen.

Kunnes odottamatta työyhteisön ilmoittaa jättävänsä yksi jos toinenkin vanhasta kalustosta ja yhkäkkiä huomaatkin olevasi huonekunnan vanhin. Ristiriita repii sinua: edelleen tunnet itsesi vastatulleimmaksi, koska olet koko työikäsi ollut mutta hämärästi tietoisuutesi rajapintaa alkaa hiertää se tosiasia, että olet huonekunnan vanhin. Muistat, että vanhat on tyhmiä, jotka olettavat olevansa viisaita mutta miten se on mahdollista, koska olet nuori ja nätti. Ainoa mikä täsmää on, että olet viisas. Mutta koska tiedät, ettet ole, olet ihan hiljaa.

Sitä kutsutaan hiljaiseksi tiedoksi.