Paussigallup 2: Mikä se on se ainoa oikea grilliherkku?
Meillä virisi korpporaation kahvipöydässä eilen keskustelu ja lopulta tiukka äänestys, että mikä se on se ainoa oikea kesägrilliruoka. Hävisin niukasti mutta selkeästi omilla mieltymyksilläni. Olimme kuitenkin liikuttavan yksimielisiä siitä, että kaikki, missä on pekonia, on hyvää ja että makkaran pitää olla todella rapsakaksi, melkein mustaksi käristetty ja että lomalla ei laihduteta.
Mutta koska ratkaisevassa kysymyksessä hävisin 2-1, kysynkin nyt teiltä: mikä se on se ainoa oikea grilliherkku?
Jälkipuheet
Pekoniin kääritty jumboherkkusieni tietysti!
Tällä hetkellä johtopaikkaa pitää mikä tahansa pekoniin kääritty. Hyvänä kakkosena ehta liha, joten liha pekoniin käärittynä saattaisi maistua bloggareille.
Pekoniin käärityt herkkusienet, joiden sisällä on homejuustoa, on hyvää. Niitä muutaman syötyään voi korvissa kuulla, kuinka suonet kovettuvat ja verenpaine nousee.
Pastanjauhajilla oli äskettäin pekoniin käärittyjä affenan fileitä; veikkaan että siinä olisi maailmoja syleilevä herkku.
Pekobikikineissä grillaamaan!
Miksi tuolla piti olla tuo ratkaseva sana pekoni. Kaikki menee paitsi just se pekoni! :D
Varo Kriisi, se on vaarallista: mikä tahansa pekoniin kääritty on 21 %:n suosiossa.
Sea, olet ainoa tuntemani ihminen, joka ei pidä pekonista.
Maggaraa! En syö ikinä koskaan makkaraa muuten kuin kesällä ja silloinkin vain 1-2 kertaa. Toinen on appivanhempien luona ja toinen Keskisen ulkopuolella olevasta kojusta ostettava. Ei mitään lihakimpaleita eikä pikkunakkeja eikä varsinkaan mitään mukakevyttä kasvista, vaan rasvaista epämääräistä makkaraa! Piste.
Mä diggaan kyllä ihka oikeasta lihasta, mutta kaikki mikä ei ole kurpitsaa menee alas. Oli jopa hiaman vaikea vastata sen vuoksi että nämä vaihtoehdot eivät sulje toisiaan pois :D
Löysin muuten tähän blogiin juuri äsken jonkun paras-blogi-kilpailuartikkelin kautta. Onneksi olkoon muinaisesta voitosta !
Pekoiiin kääritty lihaisa karkearakenteinen makkara, jossa tujusti mausteita, niinku jalapenoa ja chiliä sekä emmentl-juustoa, on ihan parasta.
Lapsuuden muistoista parhaita on lauantaiehtoot mökillä, kun saunan kiukaalta makkarapussista käärittiin esiin saunalenkki ja sen kanssa limpparia ja iskä otti yhden oluen ja äiskä irvisteli, että olut on pahaa. Itse asiassa muiston kultaa himmentää hiukan se, että sjoka kerta hiukan nalkutettiin siitä yhdestä vaivaisesta oluesta. Johtuisko siitä, että en voi sietää nalkuttamista enkä riitaa.
Pekonin ansiota sekin, tavalla taikka toisella kuitenkin.
Se on se savumainen maku mikä pekonissa on miksi siitä en tykkää. Porsaan kylkisiivut on kyllä namia. ;)