Kesä stressaa
Hirveä ressi täällä töissä: jos ulkona paistaa aurinko, ressaa, että on töissä eikä lomalla ja sitten sitä ressaa, että kun on lomalla, niin silloin ei tietenkään kuitenkaan enää paista. Jo kauan ennen loman alkua pitää alkaa ressata, että pitäisi lomalla ehtiä lukea kymmenen kirjaa, käydä sukulaisissa, maalata suvun mökki, luuhata kesätoreilla, syödä mansikoita, käydä kalassa, ja ja ja ja se lomakin loppuu ja sen jälkeen sähköposti pullistelee ja työt kaatuu päälle.
Ja tietenkin hyvissä ajoin ennen lomaa alkaa ressi, että loman ensimmäinen viikko menee totutellessa lomaan ja viimeinen viikko surressa loman loppumista. Muina lomaviikkoina pitää muistaa varoa aurinkoa, kun saa muuten syövän, mutta jos ei yhtään ole auringossa, uhkaa D-vitamiinin puutostila ja sitä kautta riisitauti. Hiuksetkin kärsii auringosta ja pistoskin vaanii ihan kulman takana, pitää muistaa hattu. Ja suojavoiteet. Pitää varoa punkkeja, ettei iske borrelioosi. Ei saa kärtsätä makkaroita, kun tulee syöpä ja muutenkin ihrat asettuvat lantiolle renkaaksi. Mikä kyllä toisaalta pelastaisi hukkumasta, jos suonenveto iskee uidessa. Ja kaiken ohessa on ahdistus, kun pitäisi marjastaa ja sienestää mutta hirvikärpäsetkin tekee pesän tukkaan eikä marjastus edes kiinnosta.
Tänäisenä aamuna bussissa edessäni istuva tätikaksikko voivotteli, että nyt se päivä taas alkaakin lyhetä ja kesä on käytännössä ohi. Just.
Jälkipuheet
Näkisin kesä/lomastressissä sen positiivisen puolen, että ihmisen elämässä yleisesti kokema työperäinen stressi ei pääse vuosiloman alkaessa laukeamaan, jolloin henkilö myös todennäköisemmin välttyy stressitason laskusta välittömästi seuraavan flunssaviiruksen ja vapaapäiviä vittumaisesti jaksottavan vuodelevon.
t. Nim. Virkasisko, joka uskalsi juuri jäädä lomalle, vaikka kaksi edeltävää lomajaksoa jäivät kuuden päivän kuumetaudin jalkoihin ja maailma poissaollessa kumminkin murenee, kun ei voi ole kaikkea vahtimassa
Kaiket ressinaiheet ehtii suorittaa kun antaa jokaiselle aikaa vain kerran, ja tekee sen antaumuksella. Mansikoita vain kerran, MUTTA parhaita mahdollisia ja nautittuna juuri niin kuin itse olet ne aina halunnut... jne. Kokeiltu juttu.
Totta puhuu virkasisko. Sillä tavalla hyvä asiahan kesä/lomaressi on, ettei tarvi ressata töihin palatessakaan työressiä, pysyy elämä sillä tavalla tasaisena.
Zepa, nyt laitoit lisää ressiä: pitää käydä ainakin kerran mustikassa, vatussa, karviaisessa, puolukassa, sienessä ja ehkä mesimarjassakin. Olenko maininnut, että inhoan marjastusta. Mansikoita suostun noukkimaan suoraan suuhun, jos tilaisuus olisi.
Eniten mua ahdistaa (TM) juuri nuo päivän lyhenemisestä muistuttavat ja stressaavat tyypit, itse lomasta kieltäydyn stressaamasta. Tulee mitä tulee, on mitä on, toivottavasti kivaa. Sekin auttaa, ettei suunnittele liikaa. Loman alkuun aikaa 6 työpäivää, 11 kalenteripäivää.
Jaa jaa, elämä On yhtä stress.. vettiä! :)
Voihan ressi... Onneksi tuo ei koske kaikkia.
t. nimim. Ylihuomenna lomalle
Tunnistan hyvin länsisuomalaisen pessimismin tuosta "päivä alkaa lyhetä ja kesä on jo ohi" -lausahduksesta. Minut on kasvatettu juuri niin, että juhannuksena aletaan jo surra että tässä se kesä nyt oli, nyt se päivä jo lyhenee ja se siitä.
Minussa se on kyllä herättänyt sinnikästä vastustusta. Ihan vain ilkeyttäni olen päättänyt tykätä kesästä kaikkein eniten elokuussa. (Silloin kyllä usein onkin kaikkein lämpimintä & poutaisinta.)
Kesän ja loman loppumisressille on myös toinen nimi: haikeus.
Minäkin pidän elokuusta: lämmön ja pimeyden yhdistelmä on niin eksoottista. Mutta samalla sitten iskee jo se haikeus. Eikun nythän se jo on päällä.
En pidä ihmisistä, jotka toukokuussa alkavat huokailla, miten kesä on kohta ohi. Siksi jupisen ihan hiljaa itsekseni omaa ahdistustani. Ei tulisi mieleenkään levittää tätä ympäsiinsä ;)
Huoh.
Juu, ehdottomasti pitää käydä monta kertaa kesässä marjassa jos kerts inhoaa koko touhua! :-D Ei ihme jos tulee ressi ja syö.
Yksi on varma, lomalla ei poimita marjona, käydä missään, missä ei haluta, laihduteta, tällätä tukkaa, meikata eikä siivota ja grillimakkaran on oltava päälta melkein palanutta. Yhtään ei ressaa, kun selkeät säännöt.
Mua ei ressaa vaikka pihalla paistais aurinko kun oon antanut itselleni luvan olla sisällä aina kun haluan. Silloin kun arska paahtaa, on kaikista kivoin surffailukeli.
Se muuten on taivahantotta: vähiten kesälla stressaa silloin, kun sataa. Silloin on hyvö olla töissä. Silloin on hyvä olla kotona tekemässä ihan mitä vaan eikä tarvi aktivoitua ulos. Silloin on kiva olla mökillä kuuntelemassa sateen ropinaa kattoon.
Sade on täydellisin kesäsää.
Sun kirjoituksesta tuli hyvä mieli. En tosin ole vielä lomalla, mutta tuon stressin tunnen ja yhdyn siihen, että parasta lomailmaa ja stressinlepuuttajaa on sadekeli. Stressittömiä kesäpäiviä Suomeen helteisestä Wienistä.
Terveiset helteiseen Wienin Suomen hyvin hyvin koleasta heinäkuun sunnuntaista. Nyt juuri sataa, Bruce soi, pyykkikone surraa ja päässä on pientä mietintää, mitä söisi tänään. Elämä on ihanan letkeän stressitöntä juuri nyt.