Juhannuksen muistilista
Lapsena juhannuksena oli aina lämmintä ja aurinko paistoi ja mummolassa oli koivut rappujen molemmin puolin ja pihlaja sisällä ja kotikaljaa punaisessa emaliämpärissä porstuan penkillä ja siinä sininen emalikauha, jolla makeata kaljaa hörpittiin ja mummo keitti riisivelliä rautapadassa ja hämmenteli sitä puukauhalla, joka oli kulunut puolikkaaksi kauhaksi ja leivinuunissa paistui pullaa ja sokerikakkua ja mummo hyräili hämmentäessään paksua täysmaidosta hiljalleen hautunutta velliä ja isovaari poltti piippua rappusilla ja katseli järvelle ja isomummu kantoi vettä ämmänlängillä savusaunaan ja isotäti antoi ananaslimsaa aitassa olevasta limsakorista ja saunan lämmityksen tuoksu leijaili ilmassa odottamassa, että isotäti kantaisi ison rautapadan tuvan hellalle heti, kun riisivelli oli kypsää ja isossapadassa lämmitettiin vesi saunaan, jonne isovaari ja isomummu menivät aina ensimmäiseksi, kunhan oli ensin syöty riisivelliä ja otettu pullat uunista ja kaikki tuoksui juhannukselta.
Luvassa Itä-Suomessa. Kiireetöntä oloa, puulämmityssaunan rauhaa, järven pinnalta vaaksahaisia näykkivien pikkukalojen ympyräsuita ja molskahduksia ja juhannusvihdan pehmeän hellää läiskintää. Ehkä jokunen hyttynen. Pitää muistaa ostaa Offia.
Jälkipuheet
Kun olimme juhannuksena mumman työnä, ostivat aikuiset meille lapsille korillisen limpparia. Se oli hienoa. Kaikenlaisia limpparipulloja, joista ehdottomasti parasta oli Pommac. Yritin kiirehtiä varaamaan sen ja tavallisesti sainkin Pommacin, siitä ei moni tykännyt. Minulle se oli merkki jostain tavallista paremmasta. Pihan poikki kipitettiin avojaloin puusaunaan, jossa oli monta varottavan kuumaa kohtaa. Onko tullut vanhaksi, kun kaipaa lapsuuden aikaa?
Oikein levollista ja miellyttävää juhannusta, mea!
Pommac maistui aikuiselta, isoveli varasi sen aina. Meillä oli korissa jokainen rivi erilaista. Mikään ole maistunut yhtä hyvältä niiden juhannusten jälkeen.
Hyvää juhannusta ja pitkiä aamuja Alma sinullekin.
Käen kukuntaa! Sitä toivotan haitarimusiikin kera.
Käen kukunta, tosiaan. Kukkuut pitää laskea; seitsemän kertaa tietää hyvää ja kahdeksan tai enemmän tietää rakkautta ja kuusi tai vämennän tietää rikkautta.
Voi jospa haitari vielä tosiaan soisi järven selän yli, niin jopa olisi täydellistä. Ei se vaan taida. Enää. Sääli.
Hyvää juhannusta katriina. Sellaista, jota voi joskus muistella hyvillä mielin.
Kuulostaa ulkoisten puitteiden puolesta täydelliseltä juhannukselta! Ennen tanssimuusikkoaikoina pohdittiin kerran keikalta tullessa sitä, miksi haitarinsoitto kuulostaa niin hyvältä kesäiltana järven rannalla. Tultiin siihen tulokseen, että talvi-iltana se kuulostaisi paljon kurjemmalta.
Talvella juhannus olii sillä tavalla parempi, että ei hukkuisi niin helposti. Eikä olisi hyttysiä.
Kiireettömiä juhannuaaamuja teillekin. Ei taida olla juhannushäitäkään nykyisin soitettavana.
Son hyvää kesää!
Son sitä myös sinulle. Limsaa ja muita virvokkeita ynnä virkisteitä ja toiminteita, mitä se kesä nyt sitten tuokin tullessaan. Ja jos ei mitään tuo, niin siitä sitä vasta voikin nauttia: minnekään pakottamattomasta joutilaisuudesta.
Oli se menoo ennen vanhaan, ei ehditty pisteen vertaa hengähtää. Onneksi saa nykyään olla ihan off.
Kauheeta kun ulkosuomalainen liikuttui, melkein kyynelehti. Rauhoittui nyt, eihän sitä mennyttä saa takaisin vaikka maata vaihtaisi.