Ei näin
Eiköhän me polkkaajat olla yhtä mieltä siitä, että silloin kun sanomisen aika ja tarve on, niin silloin kirjoitetaann ja halutaan se julki nythetivälittömästi. Sillä siunaaman hetkellä. Usein ihan jo syystäkin, koskapa meissä on niitäkin, jotka ovat ajassa kiinni kuin punkki sääressä ja uusi asia on uusi vain hetken. Neljän tunnin tai yhdeksän tai ehkä vuorokauden päästä juttu on jo vanha. Ja kun se kätevä namiskakin, jolla sai saman tien päivittää, on listanikkareiden kaikessa viisaudessaan poistama, tunnemme oikeutetusti, että meiltä on viety vaikuttamisen mahdollisuus. Yksi polkkaamisen perusviehätys, kulmakivi ja kurkihirsi.
Tuotti siis eilen aika kivasti korvien välistä savua, kun valokuvatorstipostaukseni päivittymistä jouduin odottelemaan listan ilmoittamat 3 t 45 min. Olisi ehtinyt sentään samalle päivälle mutta eihän se mihinkään päivittynyt. No siitä sitten tosiaan ryhdyin hermostumaan enemmänkin ja päätin antaa palautetta Kehitysblogiin, kun siellä oli juuri sopivasti kerrottu päivittymisongelman olevan tiedossa ja tutkinnassa. Kuvassa kommentti 2 [kilkkaamalla kuvaa näet sen lukeakin].
Ihmettelin siinä sitten hetken päästä, miksi aina vaan kerrotaan kommentteja olevan 2 vaikka niitä silmäni sanoi olevan kolme, joista se kolmas muutaman minuutin omaani tuoreempi. Vaan niinhän siinä oli sitten käynyt, että todellisuudessa niitä tosiaan oli 2 [kuten toisesta kuvasta näkyy; klikkaamalla suurenee].
Sensuurin sormi oli ollut todella nopea: kommenttini saavutti kehittäjät kello 18:31 ja se oli poissa sen verran vikkelästi, että juuri ehdin sen nähdä. Ei ihme, ettei siellä kehittämössä kerkiä bugeja korjailemaan, kun aika menee sensuurin sormi ojossa istuessa.
Jos jossain haluaa välttämättä harrastaa sensuuria, niin oikea paikka EI TODELLAKAAN ole bloggaajien areena. Jos nimittäin missä, niin täällä on aina kunnioitettu ja puolustettu sananvapautta. Aina. Joka tilanteessa. Lisäksi ankarakin kritiikki ja kommentointi on otettu vastaan ja julkaistu vaikka hampaita kiristellen. Mutta otettu on. Ja vastattu aina. Vaikka sydänjuuresta verta pusertaen mutta vastattu on omien huutojen jälkijättöihin. Toki. Onhan niitä sensuroijiakin joukossamme mutta niitä me emme arvosta emmekä pidä oikeita polkkaajina ollenkaan. Naureskelemme partoihimme herkkähipiäisyyttään ja annamme hiljaisia neuvoja, että jos ei kestä istua muurahaispesässä, niin ei kannata istua siinä.
Ei näin. Ei todellakaan näin. Ei tällä areenalla.
Sain listan lopulta huomaamaan päivittymisen jo neljä tuntia julkaisemisen jälkeen, kun kirjoitin uuden postauksen ja päiväsin sen muutamaa tuntia aikaisemmakai, jotta se tuli kuvan alle, jotta se kuva ei menisi hukkaan. [Mutta hukkaanhan se meni, sillä ei siihen aikaan enää kukaan kuvia katsele.] Tämä keppulointi taas tietenkin tarkoitti, että kukaan ei huomannut puhinaani siellä kuvan alla, kun se oli jo vanha ja päivityksestä tulleet katsoivat vain kuvan. Uutta janoava plokikansa ei vanhoja juuri lueskele. Onneksi on riiderit, niin Janne sentään löysi ahdistukseni. On varmaan meikäläisen tullut aika joko lopettaa tämä pelleily tai vaihtaa maisemia.
Jälkipuheet
Minen tiedä noista tekniikoista blogien takana - en ole nääs tuottaja lainkaan vaan "vain" kuluttaja tällä saralla.
Olen siis keskittynyt lukemaan - ja alati ihastelemaan - sitä upeaa verbaalista akrobatiaa, niitä tarkkasilmäisiä havaintoja ja arkipäivää nokkelasti kuvailevia tekstejä, joita varsin monista blogeista löytyy. Sinulta eritoten, Mea.
Minne menetkin, koetan pysytellä perässä!
Kuulepa Manna. Sinä kuluttajana et todellakaan ole mikään vaan ja vain. Juuri Sinua varten ja Sinun innostamina ja Sinun vuoksesi me tuottajat näitä aivopieruja julkaisemme. Olen Sinulle ja kaikille lukijoillenei kiitollisuuden veloissa lopun ikääni. Ette tiedäkään, kuinka isoissa.
Jos joku kirjoittaja väittää, että ihan vaan itselleen omiksi iloikseen kirjoittaa, niin minä näytän teille valehtelijan.
Enkä minä mitään vielä lopeta. Ainakin viisivuotispäivään asti sinnittelen. Haluan nimittäin lahjaksi kiikkustuolin ja kävelykepin. Eikös sellaisia vanhuksille ole tapana tuoda.
Tätä kommenttien sensuroimista on ollut liikenteessä enemmänkin. Ensimmäinen postaukseni tuonne kehitysblogiin, jossa ihmettelin miksi meidät häädetään kehitysblogiin tai jaikuun etsimään vastauksia sen sijaan että oleellinen perusinfo olisi etusivulla, näkyi pari minuuttia, jonka jälkeen se katosi.
Kun miettii, että koko systeemi toimii miten sattuu, on ehkä rajua syyttää sensuroinnista, mutta eihän sekään ajatus tietenkään ole poissuljettua.
Minun on vaikea uskoa mihinkään sensurointiin. Kaiken järjen mukaan siihen ei millään pitäisi riittää aikaa eikä siitä ole mitään hyötyä.
Mean kertaalleen kadonnut kommentti ilmestyi nyt aamulla takaisin Kehitysblogiin selitysten kera.
Jätkät vääntää ilmeisesti aika paineessa.
Paineessa varmaan vääntävät mutta siis myönsivät siellä selityksessä sensuroivansa ja siihen siis riittää aikaa. Käytännössä sensuroiduksi on voinut joutua paljonkin ihan asiallisia kommentteja, jos ne juuri sillä hetkellä ovat ylirasittunutta ylläpitäjää ottaneet päähän.
Ei hyvä.
Hear, hear!
Olen niin samaa mieltä.
Aloitin hiljaisen vastarinnan luomalla blogilistalle luokan "enpidäuudestablogilistasta". Toivon että samoin tuntevat klikkaavat sen itselleen niin nähdään "muutosvastarinnan" laajuus.
Jos joku käyttää onnistuneesti googlereaderia, niin olisiko vilauttaa vaikka print screen onnistuneesta käytöstä? Itse en pikaperehtymisellä saanut sitä kovin mieltä ylentäväksi.
enpidäuudestablogilistasta! liityin oitis luokkaan, mutta samalla mieltä kaihertaa; jospa ne sensuroivat kaikki sinne liittyneet blogit kaikessa hiljaisuudessa?
Olen suhteissani viimeiseen asti se yltiöpositiivisin sinisilmä, joka ei usko koskaan mistään pahaa eikä näe salaliittoja vaikka ne päivää sanoisivat eikä usko sensurointiinkaan ihan ensimmäisenä vaan epäilee teknistä häikkää tai vikaa selkänojan ja näppäimistön välissä.
Muttamutta.
Siellähän nyt myönnetään sensurointia tehtävän. Ja koska sormi on nopea, niin sattuuhan siinä ylilyöntejä.
Elikkäs opimme tästä jotain: aina kannattaa älähtää, jos kokee vääryyttä tapahtuneen. Ja lisäksi kannattaa tuntea joku arvovaltainen tyyppi niin kuin Karde, jota kunnioitetaan,. Kardenhan ei tarvinnut kuin hiukan hämmästellä, niin jo vain putkahti aika monta kommenttia roskakorista framille.
Tai mitään uuttahan me ei opittu: ainahan me on tiedetty, että valittaminen inttervepissä kannattaa ja kannattaa tuntea Karde.
Kuka vitun "Karde"?
Sensuroikoot niin paljon kuin mieli tekee, vajaassa viikossa olen saanut kaikki seuraamani blogit G-readeriin ja se riittää tästä scheissesta. Olihan se toimiva, silloin joskus.
Haakana, jolla on sen verran arvovaltaa, että hänelle kehitysblogista vastattiin ja kaivettiin "sensuroidut" roskista. Muille ihmetelleille ei vastattu mitään aikä asiaan edes reagoitu. Hän on Karde.
GR toimii OK olemassa olevien seuraamisessa mutta se ei korvaa Blogilistaa sivustona, jonka kautta/avulla löytää uusia luettavia. Minua voi hetken miellyttää se, että seuraamani on GR:ssä mutta mistä minä löydän sitten lisää? Satunnaisesti, kun joku kertoo jonkun sanonen jotain, josta olen kiinnostunut. Kyllä. Mutta se tapa on kyllä kovin riippuvainen jo ennestään seuraamieni blogien maailmoista. Haluaisin ehkä ihan jotain muuta, johon en törmää vanhojen kautta.
Niin pöyristyttävää etten tiedä mitä sanoa! Heti liityin enpidäuudestablogilistasta ja aion kyllä mainostaa tuota! Ei näi, ei todellakaan näin! Mihin on hävinnyt sen palveleva ja käyttäjiä kuunteleva blogilista? Voi niitä Pinseri aikoja...
12/2007 siirryin readeriin enkä ole hetkeäkään katunut. Siinä on varmasti omat ongelmansa, mutta tällä hetkellä olen tosi kiitollinen siitä etten ole Blogilistan varassa. Niin moni asia ottaa raskaasti päähän jo valmiiksi, etten enää tätä olisi repeämättä käsitellä.
Blogilistalta olen käynyt silloin tällöin katsastamassa uusia blogeja, mutta minään muuna se ei ole enää palvellut. Ja vielä sensurointia, voi helvata sentään.
käsitellä = käsitellyt
änkyti änkyti
Voi kurja, että sensuuriakin vielä... Lopetin itse uudistuksen jälkeen kyseisen palvelun käytön, ja etsin vastaavaa tilalle.
Kaikenlaista sattuu & tapahtuu. Minua kiinnostaa eritoten miten tällainen fuqup ylipäätään pääsee syntymään - onko tehty kiireessä, ohimennen, perehtymättä, johtamatta, äkkiä, väkisin, kyllästyneesti, into taidon korvaten, rahankiilto silmissä, vaikkua korvissa, näppituntumalla, aliresursoituna vai miten. Epäonnistuminen ei tapahdu itsestään, kyllä senkin eteen täytyy työtä tehdä ja olla oikealla asenteella liikenteessä.
Itse en ole käyttänyt blogilistaa enää aikoihin muuten kuin satunnaisesti, Google Readeria vielä vähemmän. Uudet blogit löytyvät nykyään parhaiten seuraamalla linkkiketjuja blogien välillä, samaan tapaan kuin joskusmuinoin blogiajan aamuhämärissä.
Sivupalkit voisin ottaa taas takaisin omaan blogiini ja kasata sinne joukon uusia löytöjä vanhojen hyvien lisäksi. Jahka jaksan & ehdin.
Olen yrittänyt päästä GR:n makuun mutta en vaan pääse. Monestakin syystä: ensinnäkin blogin ulkoasu on minulle hyvin tärkeä ja kun päivitykset tulevat riideriin, ei sinne blogiin tule mentyä. Toisekseen valokuvat eivät ole todellakaan samanlaisia riiderissä ja omalla pohjalla, jonne on suunniteltu esim. lightbox-kikkaleita ja pohjan värit kuvia korostamaan. En myöskään pidä riiderin tarjoamasta näkymästä enkä ole löytänyt paikkaa, josta siaisin blogit palkkiin aakkosiin.
Sitäpaisti kaikkia blogeja ei pysty riideriin viemään, en tiedä miksi mutta se vaan ei huoli urlia. Eyötteen löytäminen blogeista on työlästä ja Firefoxissa lisäys on hidasta vaikka näyttääkin muka näppärältä.
GR:ssä ei toistaiseksi ole mitään, mikä minut koukuttaisi.
Ovensuupalkissa olevia linkkilistoja olisi kiva seurata mutta valitettavasti niitä ei juurikaan päivitetä (en minäkään), sillä ei kukaan jaksa jatkuvasti tarkistella, pitävätkö listat paikkaansa.
Se, miksi tällainen keskentekele tuotiin markkinoille, on minusta asiakkaiden, jotka tässä tapauksessa eivät edes maksa siitä (vielä) mitään, aliarvioimista. Mikä taas nykyisin tuntuu olevan vallitseva käytäntö.
Silti. Pitäisin uutta listaa blogien seuraamisessa parempana, jos päivitys- ja muut ongelmat ratkaistaisiin. Mutta en enää pitele hevosiani sitä odotellessa enkä jaksa olla kovin optimistinen edes, ymmärtääkö kehittävä montun syvyyttä.
No. Käyttöehdoissa vilahtanut sana maksullisuus sitten viimeistään poistaa minut listoilta.
GR ei ole mitenkään täydellinen, ei edes lähellä sitä. Pidän siitä silti enemmän kuin blogilistasta, minulla on GR:ssä paljon muutakin kuin blogitilauksia. Menen aina blogiin, vaikka sen saa luettua GR:ssä. Pidän siitä, että siinä saa paremman katsauksen koko blogiin. Jos löydän toimivamman systeemin, ryhdyn käyttämään sitä!
Olen käynyt lueskelemassa tuota kehitysblogia ja ärsyyntynyt muutamaan otteeseen sen käyttäjiä aliarvioivasta asenteesta. On ihan totta, mitä kirjoitat vallitsevasta käytännöstä. Valitettavasti.
p.s. mulla on loma! hihiiiii! (aika säälittävää ilakointia mutta olen vain niin tosi onnellinen paussista :) )
Hauskaa riiderissä on, että blogin päitityksen huomaa heti. Epähauskaa ehkä on, ettei sinne jaksa kaikkiea seuraamaans alaittaa, joten valikoima jää aika pieneksi. Mutta kyllä tämä tästä. Niinku aina.
Vai loma. Ilmankos heitti kelit noin kylmiksi.
Joo. Minun syy. Häivyn parin päivän päästä muihin maisemiin ja vien kylmän sään mukana, kuten tapanani on. Villatakkia vaan päälle siihen asti :)
Joo, vedän tästä villatakin kohsiltään niskaan ja lähden lenkille.
Olen nyt niin pitkällä GR:n kanssa tuttavuuden hieronnassa, että tärkeimmät seurattavat on on jo listattu. Ja arvaa mitä: viimeisin postauksesi ilmestyi Blogilistan suosikkeihin kaaaaaun ennen kuin GR:ään, jonne se ei ole napsahtanut vieläkään.
Tässä enää tiedä, mihin luotaa, kun Blogilistan kehittäjätkin vastasivat sähköpostiini ja kyselivät vointiani.