Joulun taikaa
Joulun taiasta muistutti Etappisika edellisen postauksen kommentissa. Hyvä että muistutti. Olin jo melkein unohtaa, miltä tuntui lapsena, kun pelotti ja jännitti yhtäaikaa. Kun odotti malttamattomana iltaa ja pukkia mutta samalla pelkäsi melkein kuollakseen, kun pukille piti laulaa. Jo polven korkuisena opin, että saadakseen jotain, pitää nöyrtyä, voittaa pelkonsa ja tehdä, mitä tehtävä on. Jos kerta pukki tahtoi kuulla väräjävällä nuotinvierusäänellä lauletun "Joulupuu on rakennetun", niin hän kuuli sen. Siitä opista on ollut hyötyä kerran jos toisenkin. Jouluna piti olla kiltti koko syksyn, kun ne tontut kurkistelivat ikkunoista. Jouluna piti olla nöyrä, ahkera ja valpas. Koko ajan piti jotain, oli pakko taikka muuten mörkö syö.
Kavereiden kanssa kisataan joskus siitä, kellä on ollut ankein ja köyhin lapsuus. Olen voittanut aina kertomuksella joulukalenterista, joka oli joka vuosi se sama vanha. Joulun jälkeen sen luukut suljettiin, loppuvuosina luukut repsottivat jo puoliksi irrallaan. Sitten taas seuraavana jouluna ihan uutena likkana luukkuja availemaan. Siinä sitä pieni ihminen oppi jo taimena, että on hyvä näytellä yllättynyttä tilanteen niin vaatiessa ja että mitään yllätyksiä itse asiassa ei ole olemassakaan. Joka luukun takaa tulee kuitenkin aina samat jutut mutta vaikka sen tietää, silti ne on katsottava. Josko vaikka kuitenkin.
Joulu on näemmä polkenut arvet herkkään sieluuni: koskaan en ole oppinut sietämään joululauluja, vastustan automaattisesti kaikkea, mihin liittyy pakkoa ja pitämistä ja odotan elämältä edelleen yllätyksiä joka päivä. Enkä pety pahasti vaikka niitä ei tulekaan. Ei niitä tosin tule suklaakalenteristakaan. Ja pelkään ikkunoiden takana kurkkivia ukkoja. Ei ne mitään tonttuja ole, se on naapurin Seppo.
WTF is chemise? Jota Change suosittelee mainoksessaan joulu tunnelmaan. Se näyttää liian pitkältä paidaksi ja liian lyhyeltä alushameeksi ja sitä pidetään jonkinlaisten somien sortsejen kanssa. Eli se voisi olla yöpaita. Mutta jos näin, niin miksei sitä sanota yöpaidaksi. Olen niin taas pihalla inessiivistä.
Jälkipuheet
Chemiseä olen ihmetellyt minäkin, sillä mitä ilmeisimmin joulun tunnelmaa ei voi tavoittaa muuten kuin puolipukeissa pöksysillään. Mutta ehkä se on kuitenkin parempi kuin se paituli...
Ja se on punainen, joten joulu tunnelma on taattu. Jokohan se pukki on mealle paketit tehnyt? Chemise olisi kyllä aika hottis.
Mainitsit sitten sen sanan paituli>/i>, aaargh. Oliko ihan pakko.
Mutta oletko Mea huomannut, että paituleitakin on yritetty tänä jouluna uudistaa? On tarjolla tyköistuvampaa ja ties mitä seksympää mallia, eikä vaan sitä puolijoukkuetelttakauhtanaa. Eivät ymmärrä, että ehkä kannattaisi uudistaa myös se nimi.
Seee on nyt vaan tätä jännitystä tämä tällainen joulunalusäreys. Kunhan pukkuli laskeutuu katolle rekulistaan käsin ja ojentaa sellaisen pehmeän pakettulin niin luulen että kaikki apeus ja tora on poispyyhkäisty kuin synninpunainen paituli revontulten yössä.
Pukki on siis vihdoinkin tajunnut, että paitulissa ei tulekaan hot. Liekö tehnyt emppiirisiä tutkielmia.
Petteriulin vetämässä rekulissa tulee chemisessä kylymä revontulten yössä. vaikka kuinka olisi hottis. Mutta toisaalta. Kun on hottis, on aina joku lämmittämässä.
Hirvee puluma.