« Ne terveellisemmät Hillary Clintonin suklaahippupikkuleivät | Pääsivu| On ihanaa olla oikeammassa »

Jokavuotisisssa ongelmissa

Kaksi päivää, yksi ilta ja 35000 askelta käytin joululahjaostamiseen viikonloppuna. Ja mitäkö löysin? Ihkut kaulahuivin ja pipan minulle ja Erityisavustaja löysi itselleen kengät. Lisäksi löysimme punkkua sekä suklaan ja pähkinän makuista joulukahvia anopille. Tai luulimme löytäneemme. Raskaan rupeaman päätteeksi kun keitimmä kuitenkin siitä itsellemme joulukahvit ja hyvällä viskillä sekä fariinisokerilla ja kermavaahdolla sen maustimme. Ylimaallisen hyväähän se oli tietty. Punkku tiesi kyytiä jo ensimmäisen päivän päätteeksi. Nyt kun tärkeimmät eli itset on lahjottu, voikin siirtyä siihen vaikeampaan osaan.

Eli mitä ihmettä miehelle voi antaa lahjaksi. Entä anopille? Voi hyvänen aika. Auttakaa.

Jälkipuheet

Perinteitä on syytä myös jouluna kunnioittaa, miestä voi aina lähestyä sotakirja- ja partavesipohjalta, anopille kaunis intarsiaupotuksin koristeltu uurna.

Puhumattakaan aikamiehen ikään ehtinestä pikkuveljestä! Hirveät ongelmat, ja aikaa etsiä vain vähän.

Iltaläpyskä kielsi partaveden ja pitkät kalsarit, mitkä minun mielestäni edustavat joulun perinnettä.

Miehet on niin vaikeita isoina. Pienenä niille käy mikä tahansa, joka vilkkuu tai jonka saa osiin mutta isoina niille ei kelpaisi kuin Kiira Korpi.

Miten olisi navan lämmittimet?
Kaveri sai kerran laatikon jossa päällä luki "Hänelle jolla on jo kaikkea" ja kun laatikon avasi siellä oli pyöreä valkoinen karvaläpyskä ja alla luki Navan lämmitin.

Miehille on kamalan vaikea ostaa. Onneks oma isi on mielissään kalsareista ja sukista :D vähään tyytyväinen on hän.

Kalsareissa ja sukissa ei ole yhtään mitään vikaa. Itselleni kelpaisvat kyllä. Lapsena ihan vähän ehkä eivät niin kelvanneet. Äidilläni kun oli tapana varmistaa lahjan miellyttävyys niin, että laittoi kaikki pakettiin, mitä yhdessä tarpeellista hankittiin syksyn mittaan. Niitä "yllätyspaketteja" avatessa sitä sitten oppikin aika hyvin näyttelemään, jota atitoa aika monasti on tarvinnut asiakaspalveluammatissa.

Meidän isukki sai jo lahjan. Uuden Navigaattorin autoon, paitsi kutsuu sitä Terminaattoriksi.. Anoppi tulee saamaan tekominkkitorkkupeitteen.

Täytynee vaakkua myös se pakollinen "älkää ostako mitään"-kommentti tänne joukkoon... meillä se on toiminut, minä ostan omille kummilapsilleni ja veljenlapselle lahjat mutta aikuisille en mitään - paitsi itselleni! Ostin jo korvakorut ja kaikenlaista muutakin äärettömän tärkeätä olen havainnut maailman olevan pullollaan.

Nyt on paholaisen voimat vastassa: jokainen vähänkään järjelliset ideat kariutuvat yksi toisensa jälkeen, kun joko ei ole enää tai on vasta tulossa tai ei valmisteta enää tai on väärän kokoinen.

Spoilervaroitus: Kauppojen eioosta päätelleen joka toinen tulee saamaan Ainot tai Reinot lahjaksi.

Alma. Pääasia, että tärkein henkikö eli minäitse tulee lahjottua. Siitä pidetään kiinni.

Omalle anopille olen harkinnut tyynyä, lakanoita, sauvakävelysauvoja taikka puutarhansuunnittelulahjakorttia. Vaikeaa on.

Vuokraisännälläsi Mikko Saarella luulis noita miespuolisten lahjontaideoita piisaavan. Vai eikö teillä pelitä? :-)

Anopille: osta jotain, mistä itte tykkäisit muttet ihan kehtaa käyttää kun on liian tätimäinen. Olettaen teille suurinpiirtein 25v ikäeroa se on hänelle suht nuorekasta, ja ainakin antajansa näköinen. Kallis ja kotimainen tuo tietysti bonuspisteitä.

Meidän mies on onnellinen, jos saa "Homme"-merkkistä tuoksua ja Esko Valtaojan kirjan. Tänä vuonna se Homme on YSL. Anoppi saa apteekista jyväpussin ja laventeliöljyä siihen tuoksuksi.

Kiitos kaikille hyvistä ehdotuksista. Kävelysauvat ovat ihan loistava ja passeli. Ja tuo Homme-merkkinen myös :)

Kallista ja kotimaista anoppi arvostaisi kyllä mutta ehkä tyydyn vain kotimaiseen.

Erityisavustaja arvostaisi varmaan vuokrasisännän tekemää pelikirjaa.

Mutta joulu se on jo ihan ovella ja minä olen vasta vaiheessa.

Jos kommenttisi ei tule näkyviin, se on valitettavasti joutunut tahtomattani spämmifiltteriin ja sinne joutuneista en saa mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät. Olen pahoillani.



Tilaa RSS-syöte

Kuka?

Juttutupa