Ne terveellisemmät Hillary Clintonin suklaahippupikkuleivät
Siis nyt ihmettelemään: täällä meanderiassa tuoksuu joulu. Tällaista ei ole tapahtunut kuin .... ööö ... ei koskaan. Minä en nimittäin pidä pipareista. Paitsi joulupiparitaikinasta. Jonka taikaleivon kaupan pakastealtaasta ja sitten napsin siitä palasen kerrallaan.
Mutta Hillaryt syntyivät näin:
250g voita ja 1,5 dl sokeria vatkotetaan niin vaahdoksi kuin jaksetaan ja lisätään 2 munaa. Toisaalla sekoitetaan 4 dl vehnäjauhoja, 1 tl suolaa [hups, unohdin tämän], 1 tl soodaa, 2 tl vaniljasokeria, 4 dl sydänystävällistä kauralesettä + hiutaleita, 2,5 dl fariinisokeria ja 200 g parantavaa 72-prosenttista Kalevin tummaa suklaata ja lisätään voimunavaahtoon. Työnnetään käsi taikinaan ja möyhitään se palleroksi. Maistetaan. Möyhitään taas. Maistetaan. Maistetaan varmuuden vuoksi vielä muutaman kerran. Nypitään minkä tahansa kokoisia kokkareita pellille ja paistetaan 175 asteessa 8 minuuttia. Nuollaan käsi. Ollaan hyvällä mielellä ja nuuskutellaan kotia.
Klikkaa muuten tuota kuvaa.
Jälkipuheet
Tuosta kuvasta tulee halu kietoa lämmin viltti ympärille, istua glögilasillisen kanssa pimeässä huoneessa ikkunan vieressä ja katsella ulos yöhön.
Ja joulumielialamusiikkia. Vaikka tuota Loirin Inaria tällä kertaa. Siitä tulee Erityisen ihania joulumuistoja.
No nynnäähän mää sen hokasin, mite Resun saa kotio pikkujouluista! Jos edes textariuhkaan tämmösel hippuvatsaanotol, ni johan orhi oven takan kuopii tuos tuokios.
Jaa, mut ei meil o ketään Kalevii? Voi munavaahto sentäs, ny tarttee käpystellä kitumarkettii.
Jos ei ole Kalevia, niin pane jotain toista. Tai siis... noh ... Kitumarketissa on Kalevia.
Ikäväähän tämä nyt on muistella, mutta eikös se mennyt tämän pipariglögihomman kanssa Clintonien perheessä kuten laulussa sanottiin (Tauno Palo):
Hillary, hän poltti piparins´/
mut Bill vaan sikarin.
Olenkin aina ihmetellyt, mitä se tuutinki on.
Meidän mummun perunalaatikko oli tuuvinkia ja pienenä luulin, että me ollaan jotain hienoa väkeä, kun meillä oli mummulla niin hienot ruuat. Sittemmin tulin tietämään totuuden.
Kiinnostava resepti. Kokeilen.
Suolan poisjääminenhän vain lisää terveellisyyttä. Jos voin korvaa jollain oliiviöljymargariinilla, lie keksit jo parantavia.
Niitä kannattaa muuten hiukan mikrottaa ennen nauttimista. Siis mikäli ei kaikkia syö pelliltä suoraan.
Tästäpä tuli hyvä mieli. En tarvitse joulukorttia. Kiitokset! (Ja klikkaa-tästä -efektit oli upeat.)
KIITOS Laura. Olet ehken ensimmäinen, joka katsoo kuvaefektin. Se on niin hieno, että klikkailen sitä omaksi ilokseni. Täytyy vaan malttaa antaa tämän leipäsivun latautua, muuten ei sitä näe.
Tarkoittaako tämä, ettei mun tarttekaan lähettää sulle postin joulukorttia ;)
Otin juuri ekan pellin uunista. Taivaallisia...
Ja ne vain paranevat hetken levähdettyään. Minä pidän niistä hiukan sitkaina, jotkut rapeina. Molemmat onnistuvat säilytystavasta riippuen. Ja pienellä mikrotuksella niistä saa taas aivan taivaallisen pehmeitä.