Tässä kesällä olin läheisen ystävän häissä. Yhtään kyyneltä ei herunut kirkossa, eikä kirkon pihallakaan. Lopulta vesiputouksen sai aikaiseksi hääparin ajopeliä vetävät hevoset, jotka liinaharjat hulmuten, korskuen ja täyttä laukkaa (vastavihityt onneksi kyydissä) pyyhälsivät ohitsemme. Nuo kauniit elukat!

Nykyään en voi myöskään käydä katsomassa koirien tottelevaisuuskokeita. Liikaa kyyneleitä.

Lääperrysäänet kuuluvat asiaan. Niissä ei ole mitään outoa ja epäloogista, ei kerrassaan mitään!

Kyllä nuo eläimet yleensäkin ottaen panevat naisihmisen lepertämään vauvaäänellä, oli se sitten minkä kokoinen tai ikäinen tahansa. No ehkä iso alligaattori ei karvapintaiset eläimet pääsääntöisesti. Ihmisvauvat eivät minuun vaikuta mutta annas olla, kun eläin katsoo päin, niin jo kostuu silmä.

Miesyksilö nauraa minun lepertelyäänelleni. Etenkin niiden minibanaanien kohdalla. Hän kutsuukin sitä nykyisin banaaniääneksi.

Tehyläiset puolustavat julkisia terveyspalveluja oman palkkansa lisäksi. Jos hoitajien palkkoja ei koroteta, hoitoalalta loppuvat työntekijät. Tästä on jo merkkejä isommissa kaupungeissa. Väen vähetessä ihmiset uupuvat entisestään, mikä johtaa kierteeseen.

Tehyläiset eivät ole ottamassa palkkarahojaan keneltäkään itseään vähäisemmältä vaan Suomen valtiolta, joka on rikkaampi kuin koskaan. Hallituksen pitää kantaa vastuu julkisista terveydenhuoltopalveluista, ei työntekijöiden.

Mistä Suomen valtio ne rahat sitten ottaa? Budjetin raamit ovat rajana ja niissä rajoissa liikkuen ne palkkarahat ovat jostain muualta pois. Ja jos ei sieltä, niin sitten valtion velan maksusta, joka ei ole minun mielestäni ollenkaan hyvä idea.

Ihan toinen asia on sitten se, että tekijöitä tulee varmasti riittämään, jos koulutusta lisätään. Halukkaita jää joka syksy sankoin joukoin oppilaitosten ovien ulkopuolelle.

Minä en pysty nykyisessä työllistymistilanteessa uskomaan, että tuhannet ja taas tuhannet hoitajat saisivat ihan tuosta vaan jonkun muuan alan työtä ja vielä paremmalla palkalla. Kun katsotaan minne päin vaan, niin jnyt jo on koulutettua väkeä jo työttöminä joka alalla. Ja ne ovat nimenomaan omien alansa ammattilaisia.

Jos hoitoalan palkat nousevat radikaalisti, henkilökuntaa palkataan vähemmän, eläkkeelle lähtijöiden tilalle ei oteta ketään ja toimenkuvia yhdistetään. Potilaat laitetaan huonommassa kunnossa kotiin ja mitä siitä sitten seuraa. Joitain yhteiskunnan rakenteita ei väkisin liian rajusti voi muuttaa vain siksi, että se olisi kivaa.

Suomessa on runsaasti muitakin, osa korkeammin koulutettuja, vastuullista työtä tekeviä, joiden palkka on pienempi kuin hoitajilla. Miksi hoitajat eivät ole yhdessä rintamassa? Miksi he ovat mielestäsi *oikeutetumpia* kuin kaikki ne muut?

Miksi hoitajan pitää saada satojen korotukset mutta opettajan, kirjastonhoitajan, palomiehen, poliisin, lastentarhanopettajan ja sosiaalityöntekijän ei?

Jos nyt Mea totta puhutaan, niin kyllä minä viidakkovaellukselle ottaisin ennemmin kirurgisen sairaanhoitajan seuraksi kuin vaikkapa lastentarhanopettajan. Tekeväthän he perkuleen vastuullista ja hengissäpitävää duunia - eivätkä todellakaan aina erityisen herkullisissa oloissa.

En ollenkaan väitä etteivätkö poliisit ja kirjastonhoitajat ansaitsisi korotuksia myös, mutta en ymmärrä sitäkään, miksi sairaanhoitajien korotuksia vastaan pitäisi niin kovasti purnata. Onhan siinä joku outo fiilis, jos teho-osaston sairaanhoitaja saa vähemmän palkkaa kuin minä, joka kilkuttelen työkseni tietskaria enkä ole vastuussa muusta kuin omasta hengestäni työmatkalla.

Eivät naisalat koskaan saa korotuksia tai arvostusta työlleen, jos muut sisaretkin vielä heittäytyvät vinoilemaan: sitten voidaan ihmetellä, miksi ne kundit tienaa aina enemmän. Voisi sitä kai vähän joskus tukea näitä alipalkattujen naisvaltaisten alojen työtaistelua? Olisit ennemmin paperitehtaiden jättipalkkaisten äijien työtaistelua vastaan, jooko?:)

Nyt kun otit puheeksi, niin minusta tietokonetta kilkuttelevat mistään vastuussa olemattomat saavat ihan liikaa palkkaa. Ehkä vika ei olekaan siinä, että muut saa liian vähän vaan, että eräät saa liikaa.

Kyse ei ole nyt siitä, että vastustan sairaanhoitajien korotuksia. Minusta on vaan vastuutonta se tapa, jolla tätä härdelliä on pyöritetty ja uutisoitu. Tapa, jolla hoitajat vetoavat milloin mihinkin, mikä sattuu parhaiten sopimaan. Milloin työ on korkeasti koulutettua, milloin vastuullista. Ja kaiken aikaa unohdetaan kaikki muut, joihin pätee samat kriteerit.

Yleensäkin minua nyppii asenne, että kaikki mulle nyt heti ja muut ilman. Jos se on vinoilua, niin sitten on.

Muista mainitsemistasi ammateista ei ole pulaa, paitsi lastentarhanopettajista, joille Tehy myös olisi antanut enemmän tasa-arvorahaa. Lto:tkin ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä soppariin, mutta kun menivät OAJ:n kelkkaan, eivät voineet asialle mitään.

Koulutuksen lisäys ei työvoimapulaan auta, koska hoitajat eivät jää alalle, ja tulevaisuudessa hoitajia tarvitaan yhä enemmän eläköitymisen ja ikääntymisen vuoksi. Kuntien on löydettävä 6000 uutta hoitajaa vastaisuudessa joka vuosi.
Se on iso luku.

Työttömiä hoitajia ei juuri ole. Käypä työvoimatoimiston sivuilla katsomassa, miten paljon siellä on hoitajien työpaikkoja tarjolla. Niitä on paljon.

Hoitajat eivät ole missään sanoneet, että heille kaikki ja muille ei mitään. Tämä on Erkki Kangasniemen väite, ja ihan kaikkea ei ehkä kannata uskoa.

Mä en ymmärrä, miksi hoitajien pitäisi ajaa kirjastonhoitajien tai muiden pienipalkkaisten asiaa:-O Eikös jokainen ammattiliitto aja oman ammattiryhmänsä asioita?

Jos nyt totta puhutaan, niin kyllä minä viidakkovaellukselle ottaisin ennemmin palomiehen seuraksi kuin vaikkapa kirurgisen sairaanhoitajan. Tekeväthän he perkuleen vastuullista ja hengissäpitävää duunia - eivätkä todellakaan aina erityisen herkullisissa oloissa.

Minä kannatan kaikille aliarvostetuille aloille tasa-arvoista korotusta sukupuolesta riippumatta. Minun järkeeni ei käy, että naispuolinen korkeakoulutettu päiväkodin johtaja saa pienempää palkkaa kuin sairaanhoitaja.

Lehdissä ja televisiossa haastatelluista sairaanhoitajista saa aika helposti "mulle kaikki nyt" -kuvan, oikeastaan enemmän kuin itse neuvottelijoista. Jos palkkaa nostettaisiin Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan vaatimusten mukaisesti, sairaanhoitajan kokonaispalkka olisi noin 4000 euroa. Kyllä minä pidän tuollaista asennetta ahneena. Jos kerran asenne on, että jokainen ammattiliitto ajakoon vain omaa asiaansa, miksi ihmeessä silloin kenenkään ulkopuolisen pitäisi osoittaa solidaarisuutta sairaanhoitajille?

Minä haluaisin olla solidaarisuuden kannattaja.

Minun järkeeni ei mene, että hoitajat loppuisivat, jos niitä koulutettaisiin tarpeeksi. Vasta silloin, kun hakijoita koulutukseen ei olisi, voisi puhua hoitajien loppumisesta. Se, että nyt on työpaikkoja tarjolla, on minun mielestäni merkki siitä, että hoitajia ei ole tarpeeksi ja tarpeeksi on, kun koulutetaan tarpeeksi. Vaikka maksaahan sekin tietty opettajien palkkoina mutta pidemmän päälle lisäkouluttaminen poistaisi työvoimapulan ja stressin. Eikö se ole yksi asia, joka on hiertänyt?

Yksi asia minua on suuresti ihmetyttänyt eikä kukaan koskaan vastaa minulle kysymykseeni: minne ne hoitajat oikein katoavat. Oletetaanpa, että hoitajien palkat nousevat sen, mitä he haluavat. Silloin kaikki avonaiset hoitajien virat täyttyvät, eikö niin. Ja mitkä alat sitten jäävät ilman tekijöitään? Mistä poistuu silloin se sankka työvoima? Vai ovatko he mahdollisesti kotona. Ei kai, eihän kenelläkään ole varaa olla kotona kalliisti hankittua koulutusta vanhentamassa, ei kai.

Toinen ihmettelyni aihe, johon myöskään kukaan ei ole vastannut: jos hoitajat siis ovat jossain muilla aloilla, ilmeisestikin paremmin palkatuilla, niin hehän ovat niille aloille kouluttamattomia. Miksi heidät sinne palkataan, kun joka alalla on työttöminä pilvin pimein ihan sinne oikeastikin koulutettua väkeä. Haluaisin tietää, ja monet työttömät myös haluaisivat tietää, missä on se Sampo, joka on ilman työntekijöitä ja jonne siis hoitajat menevät ja jotka ovat sinne pätevämpiä kuin alalle koulutetut.

Minusta se, että hoitajat eivät tyydy muiden matalapalkka-alojen kanssa samoihin, erittäin kohtuullisiin, sopimuksiin, tarkoittaa, että heille kuuluu enemmän. Ja jos kerta rahaa ei ole enempää jaossa, niin Ojalan laskuopin mukaan se on jostain muualta pois.

Ja ei, hoitajien ei todellakaan tarvitse ajaa muiden asioita. Sitä ei halua yksikään kirjastonhoitaja tai muu pienipalkkainen. Kunhan nyt ajaisivat omaansa niin, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja oikeissa mittakaavoissa.

Kappas, b. ehti väliin. Kiitos, sieltä se laskelma tuli, jota itse en ole jaksanut tehdä: onko siis hoitajien mielestä ihan oikeasti 4000 euroa/kk kohtuullinen palkka hoitajan työstä. Oikeastiko?!

Ai että Norjassa ja Englannissakin on? Ihan varmasti. Mutta niin on siellä isommat palkat kaikilla muillakin aloilla, Miksei sitä muisteta sanoa.

Taannoin Presson haastattelussa Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja halusi peruspalkaksi vähintään 3000 euroa kuussa ja nykyistä suuremmat korvaukset vuorotyöstä. Eikös kokonaispalkka silloin jonnekin neljän tonnin paikkeille nouse?

Melko hyvin haluttu, kun ajatellaan, että sairaalassa toimivien lääkäreiden keskipalkka oli vuonna 2005 4400 e/kk. Keskiarvossa ovat mukana ylilääkärit ja johtavat lääkärit. Erikoistuva lääkäri ansaitsi keskimäärin 2926 e/kk. Ja koulutuksissa ja vastuissa on totisesti eroa hoitajiin verrattuna.

Vaikka tilastot ovat vuodelta 2005, niin kertonevat hiukan suhteellisuudesta.

Lähde (pdf).

Mea hyvä,

Koulutettuna ihmisenä tietänet, miten lääkärit opintojaan suorittavat. Aluksi heistä tulee eurolääkäreitä, ja parin vuoden jälkeen tästä täydet oikeudet omaavia lääkäreitä. Heidän palkkansa taulukossa 2 alkavat nelosella tai viitosella.

Erikoistuva lääkäri on LL:n tutkinnon suorittanut, jatko-opintojaan suorittava lääkäri. Todella harva opiskelija saa palkkaa keskimäärin kolme tuhatta euroa. Älä suotta lue tilastoja tahallasi väärin.

Edelleen, jokainen meistä on valinnut oman ammattinsa itse eikä minusta ole syytä alkaa itkeä toisten palkkojen tai palkankorotusten perään. Itse sain kunta-alaakin huonommat korotukset, mutten valita. Olen alani valinnut ja vaihdan alaa jos hommat ja palkka eivät ole mielestäni sopivassa suhteessa. Näinhän on jokainen on vapaa tekemään.

Tuosta hoitajien riittämisestä ja koulutuspolitiikasta voisin kirjoittaa paljonkin. Mutta antaa olla. Uskon sinun ymmärtävän yhtälön, kun sitä objektiivisesti lähestyt.

Pasi hyvä, minä luin tilastoja tahallani ja provokatorisen tarkoituksellisesti väärin. Ihan siksi, että minua ottaa päähän se, että mm. palkkatietoja vääristellään tiedotusvälineissä tarkoitushakuisesti.

Esimerkiksi:

Tehy sanoo:

Monella bruttopalkka jää alle kahden tonnin. Puolet kunta-alalla työskentelevistä tehyläisistä elää ns. tehtäväkohtaisella eli peruspalkalla, jonka keskiarvo on sairaanhoitajalla kuntapuolella alle 1900 euroa. Kaikilla ei ole siis esimerkiksi vuorotyölisiä korottamassa palkkaa, jotka ovat korvausta siitä että töissä ollaan iltaisin, öisin ja pyhinä.

Jos katsomme Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastoa, niin huomaamme mm. , että
Lokakuussa 2006 sairaanhoitajista 6,4 prosentilla kokonaisansiot olivat 2 000 euroa/kk tai sen alle. 30,7 prosentilla kokonaisansiot olivat 2 001-2 300 euroa/kk, 30,0 prosentilla 2 301-2 600 euroa/kk, 18,8 prosentilla 2 601-2 900 euroa/kk ja 14,1 prosentilla yli 2 901 euroa/kk.

Ja sinäpä sen sanoit: jokainen meistä on valinnut oman ammattinsa itse eikä minusta ole syytä alkaa itkeä toisten palkkojen tai palkankorotusten perään. Pätee myös hoitajiin. Niinhän minä aiemmin sanoin.

Meillä ainakin, lääketieteellisessä tutkimusprojektissa, riittää eri alojen erikoissairaanhoitajia sihteerin hommiin, yksi toisensa perään. Rekrytointiperusteena se, että voivat sitten tuurata tutkimushoitajia äkillisissä sairaustapauksissa, rekrytoitumisperusteena siisti säännöllinen päivätyö vain vähän pienemmällä palkalla.
Meillä on myös hämmästyttävän paljon enemmän sihteerin toimenkuvaan kuulumattomia talous- ja hallintoasioita kuin naapuriprojektissa, jossa byroota pyörittää yo-merkonomi. Tutkijat niitä sitten hoitelevat oman työnsä "ohessa" eli sijasta, henkilökohtaisilla tutkimusapurahoilla.

Onhan se ymmärrettävää, että varsinkin lasten ollessa pieniä vuorotyö on todella raskasta, kumman monelle vaan se tuntuu tulevan täysin yllätyksenä. Kannattaisikohan tätä painottaa enemmän siellä opintojen orientoitumisvaiheessa?

Yksi hoitajia nielaiseva musta aukko on jatko-opinnot hoitotieteessä, joista putken toisesta päästä tupsahtaa esimiestason osaaja tai opettaja. Rivihoitsuilta valitettavan harvoin kuulee mairittelevia kommentteja näistä teoreetikko-osastonhoitajista, aiemminhan siihen työhön pätevöidyttiin ansioitumalla käytännön työssä.

Jokaisella on tietysti valinnan vapaus oman työpanoksensa sijoittamisen suhteen, mutta itse kaipaisin yleisemminkin jonkinlaista asennemuutosta puhuttaessa Suomen "maksuttomasta" koulutuksesta. Piupaut se mitään maksutonta ole, vaan yhteisistä rahoista kustannettua hupia, ja tarkoitettu tämän yhteiskunnan rakentamiseen. Nyt olisi Tehyllä saumaa kohentaa imagoaan ainakin minun silmissäni vaihtamalla ulkomaillelähtöuhkailut omille joukoille suunnattuihin sloganeihin, joissa kaveria ei jätetä paksumman palkkapussin takia vaan lunastetaan täällä hankittu koulutus hoitamalla oma osuus tekemättömistä töistä ja maksamalla veroeurot Suomelle.

- Puuh, tulipa pur(s)kaus! :)

Veit jalat suustani. Ulkomaille pakeneva koulutus on kuin heittäisi rahaa kaivoon. Jos yritys panostaa henkilökuntaan jatko-opinnoilla, se käsittääkseni olettaa enemmän tai vähemmän sitovasti, että koulutuksen saanut työntekijä pysyy talossa. Pysymällä työntekijä maksaa koulutukseen käytetyt rahat parantuneina työpanoksina takaisin. Miksei tämä pätisi yhteiskunnassakin.

Sympatiani muuten ovat tutkimusprojekteissa apurahoilla puurtavien käytännössä palkattomien puolella.

Sympatiani eivät enää ole tehyläisten puolella, koska he katsovat "luvattujen" korotusten koskevan vain heitä. Kuitenkin esimerkiksi lastentarhanopettajien palkat ovat vielä huonommat ja ala on naisvaltainen, työ on rankkaa ja vastuut suuria.

--

Ja kerrottakoon tässä yhteydessä vielä, että minulla ei ole omaa lehmää ojassa eikä allikossa. En kuulu mihinkään mainituista ryhmistä ja omaan palkkaani ja käsittääkseni muutaman prosentin tulossa olevaan korotukseen olen varsin tyytyväinen. Enkä ole kateellinen mihinkään suuntaan. Korkeintaan talvella sisävesilaivan kapteeneille.

En pidä siitä, että minun pitäisi puolustaa jonkun alan palkkahaluja vain siksi että suurin osa heistä on samaa sukupuolta kuin minä. Aikansa elänyttä sisar-henkeä, ei kiinnosta. Pienipalkkaisia kitkuttelijoita löytyy niin miehistä kuin naisista, tukeni menee heille tasapuolisesti.

Koulutuksesta ja urasta huolimatta olisin helppoa riistaa viidakkovaelluksella, piraijat söisivät ensimmäisenä päivänä.

Kyllä minunkin täytyy myöntää, että ennemmin ottaisin viidakkoon mukaan vaikka palomiehen, joka osaa raivata ja rakentaa ja tapella alligaattoreita vastaan. Se osaisi tehdä myös tulen ja valmistaa piranjoista maittavan päivällisen, kiivetä palmuun ja hakea kookospähkinän tai banaain jälkiruuaksi. Ensiapua ne osaavat myös ja se jaksaisi kantaa, kun viidakkopolulla kuitenkin kaatuaisin.