Se on rakkautta, ei sitä kuulu selittää
Aamulehden syvälle ihmiselämään pureutuvat tutkimukset ovat nyt ottaneet asiakseen palastella suomalaisen parisuhteen alkutekijöihinsä. Lehden parisuhteen tilaa luotaavaan nettikyselyyn oli vastannut vajaa 800 lukijaa, joista neljä viidestä oli naisia. Ojalan laskuoppi saa siis vastanneiden miesten määräksi noin 160 ja naisten 640. Ja kun vastaukset eivät tulleet vastapallopareilta, niin vaikea on mennä yleistämään vaikka niin mieli tekisi. Mitään uutta ja mullistavaa ei tämäkään tutkimus tosin paljastanut. Niin naiset kuin miehetkin halajavat aina vaan huumorintajuista, rehellistä ja persoonallista kumppania. Kolmen kärjen jälkeen halut sitten poikkeavatkin jonkin verran toisistaan: naiset ymmärtävät älyn merkityksen, kun taas miehet arvostavat ulkonäköä. Eipä tässäkään varsinaisesti mitään yllätystä piile.
Mutta jos nyt suoristetaan vähän mutkia ja unohdetaan lillukan varret, niin vastaukset riittänevät ainakin heijastelemaan käsityksiä hyvistä kumppaneista. Ja mitäpä sitä epäilemäänkään, kun miehet sen kummemmin erittelemättä kertovat rakastuneensa nykyisessä kumppanissaan kauniisiin kasvoihin tai ulkonäköön yleensä. Tarkemmin he erittelevät luonteenpiirteitä: mies pitää hyvällä huumorilla varustetusta ja iloisesta kumppanista, joka ymmärtää miestä eikä murjota turhista. Naiset arvostavat sen sijaan älyä kumppania valitessaan, mutta eivät he sylje hyvän ulkonäönkään päälle. Kun naisilta kysyttiin nykyiseen kumppaniinsa rakastumisen syitä, nousivat ihanat silmät, hymy ja treenattu takapuoli esiin. Naisessa on kyllä tiettyä viehkoa logiikkaa: hän arvostaa huumorintajua, persoonallisuutta ja rehellisyyttä mutta rakastuu tiukkaan peppuun. [ AL Sunnuntailiite 27.5.2007]
Ei siinä [insinöörin ammatissa] ole paljon sellaista, mistä en pitäisi, paitsi se että tytöt pitävät insinööreistä ja kaikki haluavat mennä naimisiin miesinsinöörien kanssa niin, että heidän on aina ajettava pois ne naiset, jotta ne eivät ole häiriöksi.[Tero, 7 v: "Mikä minusta tulee isona", Ylöjärven Markkina Sanomat 19.5.2001]
Jälkipuheet
"Vaikken koskaan mene sänkyyn ruman naisen kanssa
Monen vierestä oon herännyt" (Pekka Myllykoski)
Kukatahansa nainen voi olla ihastuksenkohde viehättävien kasvojensa vuoksi. Päteeköhän loppupeleissä sama noihin miesten peppuihin?
Niin ne naiset väittää. Että ovat nykyiseen kumppaniinsa ihastuneet lähinnä ihanien silmien, kauniin hymyn ja treenatun takapuolen vuoksi. Ehkä nuo piirteet sitten vaan sattuvat olemaan läsnä huumorintajuisissa ja rehellisissä miehissä. On vaan käynyt hirvee munkki tälleen.
Jaa'a. Mieheni sanoo rakastuneensa ensi silmäyksellä tisseihini (hänen sanansa, ei minun). Myöhemmin hän on sanojensa mukaan löytänyt paljon muitakin rakastumisen syitä. Minä rpuolestani rakastuin hänen verbaalisuuteensa, ja paikalla ollut nainen sanoi: "Pidä tuosta miehestä kiinni, hän on oikea herrasmies."
Insinööri-osuus hämmentää; olin yli 20 vuotta työpaikalla, jokka pullisteli insinöörejä, ja myös insinöörihuumoria. Ei ikinä insinööriä! (Näin ne ennakkoluulot paljastuvat.)
Niin, siitä huumorista: talossa (Valmet) kerrottiin, että kun kuoleman syyksi vaihdettiin virallisesti sydänpysähdyksen sijaan aivotoiminnan loppuminen, Valmetilta lähti lähetystö anomaan, että näin ei tehtäisi; muuten Valmetille tulisi liian suuri insinööripula.
Sama kai se lopulta on, mihin rakastuu, jos vaan oikeaan osuu. Löytyyhän ne lihat luitten päältä aina kuitenkin, kun riisutaan vähän niitä viittoja.