Jää väkisin miettimään, että mikä paikka tuo oikein on. Naulakkokoukut seinällä, tuolit ja pöydät kuin jostain baarista. Seinällä hylly kuin vaikkapa televisiolle... Ei tuosta heti tiedäkään.

Onko kauppahallin kahvila?

Pieni ja ikkunaton kivijalkaborozo Budapestin erittäin syrjäisellä sivukatujen takuisella sivukadulla. Ei raikunut Liverpool, ei potkinut palloa UEFA. Vain pelkkä tyhjyys, hämäryys ja hiljaisuus.
Tai oli siellä yksi iso koira ja sen rastatukkainen isäntä.

Odottava tunnelma. Olisi voinut olla myös nuorisoseurantalon eteisaula.

Lounasaika taitaa olla vasta tulossa? Hieno kuva ja kuvakulma!

Autio on vaikka tupakinsavu viipyileekin vielä kuvan tunnelmassa. Mutta mikä punainen lieriö on nurkassa?

Ei ole kynttilä, ei ole vaahtosammutin, ei ole lämpöpatteri.
Vai onko se kuitenkin jokin paikallinen sammutin, ilman telinettään ja ohjetekstiään kyljessä.

Kuvasta ei näe mutta silti voi tarkkaan tietää mihin asti uloittuvat tuolin selkänojan takana kulkevat metalliputket.

Nuorisoseuran eteisalulat ovat tosiaan tuosta samasta tunnelmamaailmasta. Melkein tuntee tuoksun.

Paikassa oli komeissa kuparitynnyreissä valkoista ja punaista viiniä. Eikä sitten muuta. Mutta siinä oli riittävästi.

Taitaa muuten olla sammutin tuo lieriö.

Tuli nostalginen olo, mieleen tuli juur tommoinen nuorisoseurantalo ja sen buffettipuoli. Jonne mentiin juomaan kaffetta pullan kanssa. Joissain paikoissa oli jopa silli-munaleipiä tarjolla.
Nuorille limua, sitä vadelman makuista, ihanaa.
Ja urhoille pilsneriä.

Viiniä jos olis ennenvanhaan ollu, niin olispa ollu ihmettä kerraksensa. Äijät blandas pilsneriin juomiaan, tai kävi nurkan takana.