« Punaisen langan metsästys | Pääsivu| Niks naks »

Kuumeesta ja sen taltuttamisesta

Töistä lähdettyäni sain juuri ennen kotiin vaihtuvia liikennevaloja päähäni, että ajanpa Vehoon katsomaan Sitikoita ja Hondia ja mitä muuta siellä nyt onkaan. Sitten sillä Paasikiven- tai Kekkosentiellä oli hirveä ruuhka ja matka eteni etanavauhtia ja minua alkoi jo kaduttaa koko päähänpisto mutta ei siinä juuri uukkariakaan pystynyt tekemään. Särkänniemen kohdalla olin töppäyttää edellä matelijaan, kun katsoin Mustaanlahteen lipuvaa outoa laivaa. Laivan kyljessä oli numero 55 ja se oli sotalaivan näköinen ja sen kansi oli täynnä miehiä mutta ei sellaisia ole Mustassalahdessa. Siis laivoja. Vaikka eihän tämä tähän liity mitenkään. Paitsi, että se näytti ihan kesältä. Mitä varten minä istun autossa, ruuhkassa, ihmettelin.

Kun etanajono ohitti keskustaan vievän liittymän, ajattelin jo uukata takaisin kotiin mutta sitten että wot tö vak, mennään nyt sitten perille asti, kun kerran tässä jo oltiin. Puolen tunnin päästä Lielahden liittymässä ajattelin, että varmaan se Veho on jo kiinnikin, että turhaan minä sinne. Mutta menin nyt kuitenkin. Pihassa oli vain muutama esittelyauto. Mutta liike oli vielä auki. En ollut varma, harmittiko se tosiasia vai ei.

Liikkeessä oli yksi pariskunta ja yksi mies minun lisäkseni. Myyjiä arviolta seitsemän. Pariskunta seisoi ovensuussa odottamassa ilmeisesti sitä miestä, joka katseli esitteitä kassalla ja odotti ilmiselvästi autoaan pajalta. Minä kiersin autojen seassa, kurkin myytäviä autoja ja istuinkin muutaman. Pari kauppiasta kävi tarjoamassa sille pariskunnalle apuaan ja sitä yksinäistä miestä hätyytteli ainakin kolme myyjää. Minua ei häirinnyt kukaan. Läksin pois.

Pitäkööt tunkkinsa.

Jälkipuheet

Ehkä ne odottivat että löytyy ensin se kivan värinen. Tai että olisit vaivannut heitä jollain ilmiselvän vastauksen ansaitsevalla kysymyksellä. Että olisivat voineet sitten huomenna aamukahvilla vähän naureskella. Valitettavan yleistä tuo tuommoinen käytös teitä kauniimpia kohtaan taitaa olla. Mitenköhän miehiä lankakaupassa?

Mietin kuumeisesti, mitä miehekästä kysyisin, jos joku tarjoutuisi palvelemaan, jotta vaikuttaisin asiantuntevalta enkä huijattavalta. Kysyisinkö, että paljonko tässä on niitä sylintereitä. Tai että, onko tässä hevosia riittävästi? Tai että, kai tähän saa aluvanteet kaupan päälle.

Aluvanteethan on niinku alusvanteet, koska vanne on vähän kuin rengas, niin kai se siis on se renkaan ympyrä, joka on siellä kumin sisässä? Siis alusvanne.

Onneksi kukaan ei lähestynyt.

tee niin kuin minä: etsi vapaa myyjä ja pyydä häntä selittämään miksi senjasen auton kuusisylinterisen akselin kolmasosakierros vastaa nelisylinterisen puolta kierrosta ja miksi tästä johtuu pehmeämpi käynti sekä pienempi kuluminen. sen jälkeen huomaat olevasi Vakavasti Otettava Asiakas, jota palvellaan.

Hienoa. Kiitos. "Miksi kuusipyttyisen moottorin sylinteritilavuuden puolittam..." Äh, vaatii vielä hieman harjoitusta.

Kyllä Mustassalahdessa on sotalaiva. Oli jo viime kesänä: http://www.trexperience.com/index.php?id=2000.2000&content=products&productid=19

Kappas, niinpä onkin. Tuo suuri sotalaiva lipui Siilinkarilta samassa ajassa kuin minä Lapinniemen risteyksestä Särkänniemen valoihin.

Toisaalta, onhan tuossa hevosvoimia.

Jos kommenttisi ei tule näkyviin, se on valitettavasti joutunut tahtomattani spämmifiltteriin ja sinne joutuneista en saa mitään ilmoitusta. Käyn mahdollisimman usein vapauttamassa siellä piileksivät. Olen pahoillani.



Tilaa RSS-syöte

Kuka?

Juttutupa