Hyvän Hengen päivää
Ystävänpäivää pitäisi nimittää vaikka Hyvän Hengen päiväksi. Olisi työpaikoilla vähän kuin lupa hymyillä ja puhutella sitäkin työtoveria, joka pääsääntöisesti yleensä istuu syystä tahi toisesta omassa kolossaan. Sinä päivänä olisi niin kuin hyvä syy ottaa kontaktia, kun ei sitä muuten niin aina uskalla eikä tule ajatelleeksi. Kaveruudet ja ystävyydethän tulee muutenkin päivitettyä joka päivä ilman erityistä ystäväpäivääkin, jona päivänä sitten tunteekin itsensä vähän teennäiseksi toivotellessaan hyvää sitä päivää, jota olemme joka päivä. Kaukaisemmat ja virallisemmat suhteet oli sitten hyvä luvan kanssa hoitaa HH-päivänä kunnes heistä tulee tai ei tule ystävätovereita, jolloin erityistä hengenluomista ei tarvita.
Noh, tämä nyt oli pitkällinen puolustuksellinen selitys sille, että en taaskaan muistanut toivotella erikseen tätä päivää esimerkiksi Lauralle ja Villelle. Mutta te tiedätte kyllä.
Tiesittekö muuten, että näyttö tarvitsee puhdistusta aika ajoin myös sisältä päin? En minäkään. Sain onneksi Hyvän Hengen lahjaksi puhdistusohjelmia riittävästi, joten jaanpa niistä teillekin muutaman; ole hyvä [pps].
Jälkipuheet
Niin. Luulen, että se HH:n päivä on jo käytössä joidenkin ihmislasten kalendaareissa. Luulin tänään ensin töissä, että saan virheellisesti väärään numeroon Y:n päivän viestejä, kunnes tajusin, että innokkaat ja iloiset yhteistyökumppanit olivat jostain maailman oudoimmasta syystä päättäneet ilahduttaa minua runoin ja ajatuksin.
Kun olin tajunnut, että kyllä ne viestit nyt vain oikeaan telefunkennumeroon napsahtelevat, niin koin hetkellisen hämmennyksen tunteen, että mitä niihin nyt olisi soveliasta vastata?! Hyvää ystävänpäivää kuulosti liian tuttavalliselta, koska emme me ehkä ihan ystäviä (vielä) ole. Mutta pistin sitten jotain kivaa ja mukavaa ja aurinkoa, mutta en Nalle Puhia.
Nyt odotan pääsiäistervehdyksiä. Pitäisiköhän tehdä ihan vanhanmallisia kortteja eli siirtyä printtimediaan?
Olisiko se maailman oudoin syy se, että olet Hyvä Tyyppi. Yhteistyökumppanit eivät ole saaneet sanotuksi sitä muuten, joten käyttivät Y-päivää keppihevosenaan. Eli kyllähän tällä päivällä tarkoitus on.
Minulla on jostain kirpparilta ostettuja vanhoja, siis todella vanhoja, pääsiäiskortteja. Melkein voisin hätkähdyttää jonkun toverin lähettämäällä sellaisen. Silloin, kun vähiten sitä odottaa, eniten siitä hämmästyy. Vai miten se nyt meni.
Samis. Mutta junou. :)