Huonoin postaus ikinä
Niille, jotka mahdollisesti eivät jo tiedä, niin lyhyt johdatus: Valokuvatorstai on blogi, joka torstaisin antaa aiheen ja me polkkapossut sitten asetamme näytille mielestämme parhaan mahdollisen näkemyksemme siitä. Säännöissä kerrotaan, että kuva pitää olla omaottama ja kuvia ei saa haukkua. Jälkimmäistä sääntöä noudatetaankin ahkerasti. Tänäisen Torstin aiheena on mahdollisimman huono kuva, ja ohjeistetaan asettamaan esille se kaikkein surkein kuva, jonka kehtaa näytille panna.
Minusta tässä ollaan nyt niin hakoteillä, ettei mitään tolkkua. Jos kuva nimittäin on oikeasti huono, se poistetaan. Rumaa, epäonnistunutta, epätarkkaa, heilahtanutta tai yli- tai alivalottunutta kuvaa ei kai kukaan pidä säilömisen ja katsomisen arvoisena. Kuva voi toki olla jotain sellaista, mitä sen ei ollut alun perin tarkoitus olla mutta lähemmin tarkasteltuna se miellyttääkin kuvaajaa eli se onkin siis ihan hyvä kuva. Kuva voi olla epäonnistunut mutta jos se on kuvaajalleen jollain tavalla tärkeä tai puhutteleva, meillä ei edelleenkään ole huonoa kuvaa. Huono aihe tai epäonnistunut toteutus voi olla teknisesti vallan loistava, jolloin se onkin jo hyvä kuva. Kuva voi olla myös niin rupisen ruma ja huono, että se on jo hyvä ja kaunis. Miten ne pohjalaiset tähän sanoisivatkaan: "Hyvää kun pyrkii tekemään, niin priimaa tahtoo tulla."
Todella huonoja kuvia löytyy varmaan joka kuvaajalta kansion nurkista unohtuneena. Siitä joukosta löytyisi siis Torstiin valokuva. Mutta minkä ihmeen takia pitäisi esitellä mitäänsanomaton, puhuttelematon, ruma, mitään kertomaton valokuva? Miksi? Jota sitten pitäisi vielä kehua. Jos sanon sellaiseen, että onpa huono kuva, niin sehän on kehumista kuvasta, jolloin se onkin siis jo hyvä kuva eikä sovi aiheeseen. Naisen logiikkani sanoo, että aihe on yhtä mahdoton kuin jos julistettaisiin esille laitettavaksi runoja, jotka ovat aivan älyttömän huonoja. Ai joo, sehän on tehtykin.
No okei, jospa osallistun "pa*kin postaus ikinä" esilletuontiin. Se voisi olla vaikka tämä kirjoitus mutta ei ole, koska jo se, että laitan sen esille, kertoo, että omasta mielestäni olen niin oikeassa ja lisäksi tohkeissani ja koska tohkeisuuden purkaminen on merkityksellistä päiväkirjaajalle, on tämäkin postaus täyttänyt tehtävänsä, eikä siis ole huono. Todella huonoja en ole koskaan julkaissut. Tai no, olen. Mutta olen ne vähin äänin äkkiä haudannut.
Huono kuva, runo ja postaus on sellainen, joka ei merkitse yhtään mitään kenellekään. Ei mitään. Se on vain aukko, joka ei tuoksu eikä maistu miltään ja joka ei jätä jälkeä. Siksi niitä ei kannata julkaista.
Edit illemmalla: Anteeksi, että tuotan pettymyksen mutta pakko sanoa, että Torstissa on kuvia, jotka olisi hyljättävä. Niin hyviä ne ovat. Minä pidän näistä.
Rahina
- Jos minä saisin tuollaisen kuvan aikaiseksi, itkisin onnesta. Kuvassa on otetta ja nostetta ja se puhuttelee pitkään sen jälkeen, kun sen jätti taakseen.
Pnuk
- Kuvassa on pyörre, joka vetää loistvasti katsetta vasemmalle, jonne mieli jatkaa kuvaa. Ihanaa liikettä ja elämää.
Ninni
- Tässä katse jatkaa puolestaan avaruuteen niin, että huimaa. Samaan aikaan liike ja pysähdys. Aivan loistava. Kaunis ja raikas.
Anna
- Mielenkiintoinen kuvakulma, laadukas ja hauska kuva. Katse kiintyy patteriin: sehän pönöttää siinä ringissä yhtenä joukossa. Kertakaikkiaan loisto-otos.
Post-it / tarralappuja
- Tasojen erisuuntaisuudet, väri, pienet kasvot menossa ylöspäin. Tämä puhelee minulle. Pidän.
Jälkipuheet
Kyllä toiset huonojakin kuvia saa, kun valokuvaamo tekee kuviks kaikki. Luullakseni?
Jokunen vuosi sitten 'kollegan' mies lähti jokavuotiselle lohenkalastusreissulleen Suomen Lappiin. Ja eikun helkkarinmoinen kalanvötkäle tokapäivänä saaliiks. No sitä sitten kalakaverit kateellisena kuvaili. Ja vaimokulta teetti lomaltapalattua kuvat. Mutta kuvaamo oli jotenkin saanut kuvat tehtyä päällekäin. Näkyi vaan jotain suttua, vähän kalan näköistä oliota. Ja veden pintaa. Koko filmi pilalla samalla tavalla.Otti kalamiestä pattiin raskaimman jälkeen. Ja kovasti. Jonka kyllä uskon huokeella.
Olis ottanu minuakin, jos vaikka lapsen rippijuhlakuvat olis ryssitty samalla tavalla.
Huono kuva voi olla myös harvinaisuus. Isä esimerkiksi kehui aikoinaan sitä, että kotipaikkakunnan kirkko oli seissyt paikallaan jo yli 400 vuotta ja hän oli ainoa paikalla, kun se kerran hyppäsi. Ja sai siitä vielä valokuvan!
Oi, itselleni huono kuva on juuri niin harvinainen, että ihanaa, kun sen sai laittaa näytille!
Huono runokin oli hankala löytää, mutta onneksi löytyi ja näin tuli todistettua, että SusuPetal ei suinkaan ole täydellinen.
Paitsi, että hän onnistui näissä haasteissa.
Huonous on ihanaa irrottelua, mutta onneksi saa huomenna jälleen olla hyvä :)
Tämä oli muuten aika huono postaus, piti vielä sanomani!
Siteeraan muistin varassa päin honkia jotakuta huonon kirjallisuuden seuran tyyppiä. Taisivat näet sanoa, että keskinkertaisuuteen pystyy kuka vain mutta todella huonoon vaaditaan lahjoja.
Väittäisin myös, että jos ei koskaan mieti mitä oikein huono on itselle, on aika mahdoton tehdä sitä hyvää ja laadukastakaan. Omasta mielestä kehno ja mielenkiinnoton kuva voi myös olla katsojan silmissä jännittävä. Ja kuva joka on niin ruma että se alkaa olla jo kaunis kelpaa vallan mainiosti tähänkin haasteeseen.
Saa tohkeillakin. Toisaalta olen ollut havaitsevinani haasteissamme sellaista pientä säännönmukaisuutta, että ne jotka innostavat joitakuita eniten myös ärsyttävät joitakuita toisia eniten. Kaikki ei voi inspiroida kaikkia. Seuraavalla kerralla ohjelmassa on joka tapauksessa jotain ihan toisenlaista, taas.
Niin ja muuten, osallistujilta tulee edelleen aika vähän ehdotuksia haasteiksi. Niitä otetaan oikein mielellään vastaan, vaikkemme silti lupaa olla koko aikaa poissa hakoteiltä.
Minulle epäonnistunut kuva voi olla ainutlaatuinen ja siksi säilyttämisen arvoinen.
Kuvahan ei ole koskaan (ainakaan tällaiselle tavalliselle mölliäiskuvaajalle) pelkkä kuva, vaan muisto jostain hetkestä. Joskus niitä "hyviä" kuvia ei yksinkertaisesti ole lainkaan, silloin on vain tyydyttävä "huonoon".
Ryynis on tavallaan oikeassa, se kalakuva oli epäonnistunut mutta huonohan se ei ollut, koska sillä oli *merkitystä* saalistajalle. Siitä jäi muisto. Jopa kuvan epännistuneisuudesta jäi muisto. Eli se oli todella hyvä kuva.
Ja Sedishän tietää itsekin, että tuollainen harvinaisuus ei ole huono, koska sillä on *arvo*.
SusuPetalin kuvasta sanottiin monta tykkäävää lausunntoa eli se ei silloin ole huono. Ei sen väliä, jos se sinusta on huono. Tosin on huomattavan paljon parempi niin päin, että itse pitää tuotostaan huonona ja muut hyvänä. Toisin perin olisi aika säälittävää.
Valpuri terve, itse jehu. No niin, täällä todistetaan toinen toisensa jälkeen, että olen oikeassa. Jos kerran haetaan huonoa kuvaa, niin sitten haetaan. Eikä sellaista, joka on huounessaan niin huono, että se on hyvä. Kuin Tony Halme elokuvaroolissaan. Oikeasti huono ei herätä tunteita.
Niin muuten, minulla olisi ehdotus aiheeksi: baari. Ja perusteina vaikka se, että sellainen löytyy jokaisesta lähiöstä ja kirkonkylästä ja niissä on niin mielettömästi elämän jälkiä, että kuvattavaa riittää.
Käpsä, ainutlaatuisella kuvalla on *arvo*, se ainutlaatuisuus, joten sehän ei millään mittarilla voi olla huono. Ja kuva, johon liittyy muisto, on tietenkin erittäin hyvä kuva.
Missä on se nero, joka näyttää meille oikein huonon kuvan.
Olipas huonoja kommentteja ;)
Kyllä Ryyniksen kollegan miehen kuva on huono.
Se, että ei osaa laittaa filmiä kameraan, vaan kuvaa kaikki kuvansa yhteen ruutuun on melko tavanomainen suoritus, mutta se, että huomaa syyttää kuvanvalmistajaa tuosta epäonnistumisesta antaa ylimääräisiä bonuksia. Kokonaisuus on huono, mutta hieman arkipäiväiseksi se jää - ei palkintosijoille.
Ah niitä aikoja, kun oli vielä filmit kameroissa ja ahneuspäissään sitä otti muutaman ylimääräisen kuvan, kun niitä sinne aina kuitenkin mahtui. Useimmiten se viimeinen päällekkäinen ja puolikas kuva oli rullan paras. Ne muut 35 olivat useimmiten huonoja ja siksi niitä ei enää ole olemassa.
Joo niillä ei huonouskilpailussa pärjäsi. Eikä niillä, hääkuvilla, jotka kuvattiin ainolla kameralla ilman filmiä - sata kuuskymmentä kuvaa yhteensoittoon, kuin länkkärissä, välillä lataamatta.
Satakuusikymmentä! Olipa hulppea rulla. Mutta sieltähän niitä Ameriikasta saa akikia ihmeellisyyksiä. Vaan liekö tuo fataalia. Naimisiin pääsee aina uudestaankin, ehtiihän noita vielä.
Etsittiinkö siis valokuvatorstaissa sittenkin huonoa kuvaa? Ymmärsin, että epäonnistunutta, niinkuin haasteessa luki...
No jaa, minusta rakeinen, epatarkka, heikkolaatuinen, yli- tai alivalotunut ja kuolettavan tylsä kuva on vaan yksinkertaisesti *huono*.
Jos epäonnistunut ei ole huono, niin ... se on epäonnistunut.
Minä olen kai vähän huono ihminen mutta minä vaan en tykkää katsella huonoja kuvia. tai siis epäonnistuneita.
Minä meinaan ensimmäistä kertaa jättäytyä pois torstista. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö minulla olisi paljonkin epäonnistuneita kuvia.
Mutta miksi esittelisin niitä!
"Säännöissä kerrotaan, että kuva pitää olla omaottama ja kuvia ei saa haukkua"
Tuota ensimmäistä sääntöä rikotaan jokaisella haastekierroksella. Aviomiehen, kaverin tai oman kersan ottama kuva ei minusta oikein kuulu joukkoon.
Vihdoinkin joku, joka on samaa mieltä. Minullakin on failien mutkiin unohtuneita poistan-sitten-joskus surkeita läväyksiä. Mutta koska ne ovat niin epäonnistuneita ja huonoja, etteivät ne liikuttaneet edes sormea deletelle, ne toden totta joutavat unohduksiin. Miksi ihmeesssä esittelisin niitä.
Samasta syystä tälläkään paikalla ei ollut kuvaa vaan postaus, jota ei otsikostaan huolimatta voi huonoksi sanoa. Eikä epäonnistuneeksi (sitä kommentoitiin). Mutta epätarkka ja ylivalottunut ja rakeinen se on. Mutta ei siis huono. MOT.
Hei!
Taisin haastaa sinut juuri tarinameemiin... Tsekkaa http://www.niinajoonaviivi.fi/niinablogi/?p=95
Miten on?
Vehtasin edellisen vastauksen kanssa niin, että b. ehti väliin.
Ja puhuu ASIAA. Omaottama tarkoittaa *omin käsin* otettua ja tietysti myös kädettä, jos juoksee oma-asettaman linssin eteen. Mutta omaottama ei ole esimerkiksi lapsen ottama, tai kaverin, tai aviomiehen. Erityisestikään omaottama ei ole netistä imurotu kuva. Tuskin kukaan kehtaisi laittaa toisen kirjoittamaa runoa omanaan runotorstaiihnkaan.
Vai ilkiääkö joku? En ole sillä puolen niin huseerannut?
Ninni: tämä herättää uteliaisuuden ;)
Hei,
Totta kai me haluamme, että ihmiset osallistuvat vain itse ottamillaan kuvilla. Eihän tässä muulla tavalla mitään ideaa olekaan. Valtaosa niin tekeekin.
Meidän on silti jokseenkin mahdotonta valvoa, ovatko kaikki kuvat sääntöjemme vastaisia. Miksikään poliisiviranomaisiksi emme haluakaan ryhtyä; tämähän perustuu ihmisten omaan aktiivisuuteen koko juttu muutenkin. Joissain tapauksissa olen jättänyt oman kommenttin kyseenalaisen valokuvan kommenttilootaan, muttei tätä usein tarvise onneksi edes miettiä.
Jos joku tosissaan esittelee omanaan verkosta imuroimaansa kuvaa, moderaattorit eivät välttämättä huomaa. Jos joku muu hoksaa, että tällaista tapahtuu, niin meille saa toki laittaa suoraan viestiä tai sähköpostia, niin poistamme koko linkin.
Thanks. Kiitokset kommenteista joita osoitit kuvaani kohden. Jollakin oudolla kategorialla olen alkanut itsekkin pitämään siitä. Ilmeisesti epäonnistuminen on nostanut sopivan tekotaiteellisen puolen kuvasta esiin.
Muihin kommentteihin. Oma kuva on aina oma kuva. Vaikka se oma olisi vähän pielessä eikä niin kuvausteknisesti onnistunutkaan, niin se on silti juuri se hetki minkä halusinkin aivoihini tallentaa.
Rahinaa, kohinaa etc. esiintyy ainakin minun kuvissani usein, johtuen pääsääntöisesti kehnoista kuvausolosuhteista (Eli herkkyyden pitää olla huipussaan kuvassa).