Eilen venahti syntymäpäiväkekkereillä ilta sen verta nuoreksi, että oli pakko ottaa kunnan kumijalan asemesta taksi. Ja tietysti käsipystyllä, niin kuin olen taksiblogeista termin oppinut. Kaatosateisella Itsenäisyydenkadulla meidät onneksi poimi veikeän oloinen suhari, joka valisti, että käsipystyjä ei olisi lupa ottaa mutta me olimme niin säälittävän amatöörin ja vaarattoman oloisia, joten hän teki poikkeuksen.

Taksiblogeista edelleen oppini ottaneena yritimme käyttäytyä hillitysti mutta kysäisin kuitenkin varmuuden vuoksi, etteihän kuljettajamme vaan ollut niitä taksibloggareita ja huomenna saisimme lukea, kuinka taas yksi näsäviisasteleva käsipysty pyrki kyytiin vaikka pitäisi tietää, ettei sellainen käy. Kuski sanoi, ettei kirjoita blogia mutta dekkareita kyllä.

Hittolainen, me olimme Wexi Korhosen kyydissä. Olenkohan seuraavassa dekkarissa. Se kohtalokas nainen. Kolmas vasemmalta.