Niiden pitää olla luonteeltaan huumorintajuisia ja hauskoja ja hyvännäköisiä. Parasta olisi, jos ne olisivat myös ymmärtäviä ja hyvännäköisiä. Tietenkin hyvä olisi niiden olla myös mukavia, rehellisiä ja hyvännäköisiä ja niiden pitäisi osata tietenkin kuunnella. Ja olla hyvännäköisiä. Olisi tosi kiva, jos ne olisivat myös avoimia ja hyvännäköisiä. Ulkonäöllä ei ole niin väliä, jos niillä vaan on hyvä peppu, hiukset, vartalo ja ne olisivat hyvännäköisiä.

Ja miten vastaavat venukset? Niiden pitäisi tehdä aloitteet ja sitten olisi kiva keskustella kaikista asioista. Niiden pitäisi kunnioittaa heitä ja heidän mielipiteitään eivätkä ne saa sikailla. Ja niiden pitää olla hyvännäköisiä.

Ikää kertojilla on kolmentoista huitteilla [AL 26.11.].

Mitä varten ranskalaisissa elokuvissa miehet ovat aina hyvännäköisiä? Kaikki näyttävät taiteellisilta ja charmanteilta. Ne ovat sitä jopa ollessaan ei-niin-hyvännäköisiä ja vaikka vettä sataisi koko ajan. Ne näyttävät hyviltä jopa tukka ylikasvaneena tyynynkuva takaraivossa ja hölmön näköinen parta naamalla. Miksi niitä on lisäksi siunattu kielellä, joka kuulostaa minttuliköörillä höystetyltä aidosta suklaasta tehdyltä kaakaolta? Siinä missä suomalainen keski-ikäinen mies sanoo, että "Häh?" ja nuori mies, että "Mä olin niinku että hä", sanoo ranskalainen: ”Qu’est-ce que c’est que ça? Qu’est-ce que c’est?”. Suoraan suomennettuna se on: "Mikä se on se tuo se, mikä on tämä se? Mikä se, mikä on tämä, on, mikä tuo tämä on?" ja lausutaan "Keskösee" [via lähde].

Tosin minusta kuulostaa yhtä jännittävältä, kun mies sanoo, että "Jaska juma***ta, millon sä tuot sen kompuran takas?"

En taida ihmetellä enää, miksi jo kolmentoista ikäiset pojat valittavat, etteivät ymmärrä naisia. Onneksi maailmassa on joitain asioita, jotka eivät muutu.