Mea kuule tätä mie olen itkenyt (blogissaniki) niin kovasti, että Nelonen heltyi ja muutti Deadwoodin oikeaan formattiin, etten mie ihan masentuis. Tietysti olin jo ostanut dvd-boksin.
Sen lisäksi nämä kanavat käyttävät erilaista logiikkaa lähettäessään laajakuvalähetyksiä. Esimerkiki subbarilla: otetaanpa nyt ihan summassa vaikka L-koodi (;}) Sen suhdetta ei muuteta, mutta lähetetään se niin, että se ei käytä koko ruutua (eli käyttää sama digipuolella kuin analogisella?) kun taas yle lähettää ihan aitoa laajakuvaa digipuolella.
Äitini on katsonut analogista laajakuvatelkkaria nyt kolme vuotta ja aina kun käy meillä, on sitä mieltä, että uutistenlukija on laihtunut!
Tuo eilinen johtui luultavasti ylestä, ei digiboksista.

Niin ja leffathan on usein sitten vielä kapeampaa matskua, joten jos haluat sellaisen kuvan kuin tekijät ovat tehneet, niin tyydyt mustiin reunoihin. Telkkarissasi on sitten säätöjä, joilla kuvaa isonnetaan niin, että mustat reunat katoaa, mutta silloin voi kadota myös tekstit ja osa laidoilta ja siinä on sellainen säätö, että tekstit ei katoa mutta kuva nousee ja levenee niin, että täyttää telkkarin ruudun, mutta taas menetät osan kuvasta.
Ylen laajakuvat ovat sitten telkkarin laajakuvan kokoisia.
Olinkohan nyt tarpeeksi epäselvä?

Erilaiset logiikat selittävät sitten sen, että minun logiikkani ei toimi enää toisaalla, juuri kun olin ymmärtävinäni sen. Ylen laajakuva on ollut ilo, mutta se on siis ainoa aito. Jostain hämmentävästä syystä olen onnistunut saamaan (ennen eilistä siis) elokuvat katsottavan näköisiksi ja tekstikin on näkynyt.

Elokuvissa olen siis ilmeisesti katsonut sellaista, misssä osa kuvasta on menetetty. Ilmankos olen aika ajoin kärryiltä pudonneena ihmetellyt, mitä tapahtui (nukahtelulla myös lie osasyy).

Jos olisin kaukokapulan suunnittelija, laittaisin sen kuvasuhteen säädön siihen ihan keskelle + - -nappuloihin, josta voisi painella lennosta oikean. Eikä hemmetti mihinkään menu-valikon taakse, josta täytyy tulla pois pitkä reitti ennen kuin näkee, menikö oikein. Ja taas uudelleen. Ja seuraavalla kanaalilla uudestaan.

Toivottavasti eilinen härö ei ollut pysyvä ja toivottavasti löydän sen suhteen, joka siellä oli. Vaikka vaihtoehtoja ei ole montaa, ei oikeaa tunnu nyt löytyvän.

Tai jos katsonkin vain YLEä.

Hei, nyt mie hogasin: tilanne on varmaan parantunut kun laitat telkkarin uudelleen päälle: automatiikka ei enää pelaa jos se on telkkarin kaukosäätimellä tai jotenkin muuten mennyt kesken katsomisen toiseksi! Silloin telkkarin säädöt ottavat vallan. Automatiikan pitäisi toimia sitten taas seuraavalla kerralla. Eli jos tällaista tapahtuu niin kannatta sulkea telkkari ja avata se uudelleen tai vastaavasti se humaksi.
sori, nyt mie lopetan.

Oukkei. Tottahan tämä olisi pitänyt itsekin kokeilla. Tepsii useimpiin asioihin. Kaikista virta pois ja mieluummin piuhat irti ja kuppi kahvia ja tupakki (jos polttaisi). Ja sitten uudelleen.

Tässä kotiläksy. Tampppereen elokuvajuhlilla on sitten tentti. Toiset täyttänevät tyhjät kohdat.

1" (C-formaatti)
Yleisestä käytöstä poistunut vanha 1" levyistä avokelanauhaa käyttävä videoformaatti.

16:9
Kuvasuhde, jota käytetään HD-videossa ja anamorfisessa laajakuvaformaatissa.

24P
Filmityöskentelyyn suoraan soveltuva kuvanopeus. Molemmat videon kentät ovat identtisiä, kuten filmille valotettaessa (progressiivinen skannaus).

2K
4:2:2
4:4:4

Standardi videosignaalin kirkkaus- ja väri-informaation (YUV) tai värikomponenttien (RGB) suhteista.

4:3
Videosignaalin ja TV-lähetysten yleisimmin käytetty kuvasuhde. Ks. myös 16:9 ja anamorfinen

5.1
Digitaalinen monikanavaääni. Ks. Dolby Digital.

AC-3
Digitaalinen monikanavaääni. Katso Dolby Digital.

AES/EBU
Standardi TV-tuotannossa käytettävälle digitaaliselle äänelle.

Anamorfinen
16:9 kuva käytettäessä 4:3 -järjestelmässä. Kuva on optisesti tai sähköisesti puristettu sivusuunnassa.

Toinen tapa on Letterbox, jossa 16:9 kuva piennennetään mahtumaan 4:3 ruutuun, jolloin kuvan ylä- ja alareunaan jää mustat palkit - kuvan pystysuuntainen erottelukyky on kuitenkin huonompi kuin anamorfisessa 16:9-kuvassa.

Anti-Aliasing
Tietokone- tai videokuvan terävien sahalaitaisten reunojen "pehmennys".

Betacam SP
Analoginen komponenttivideoformaatti. Yleinen standardi ympäri maailmaa.

D1
Kompressoimaton digitaalinen komponenttitallennusformaatti. Raskas järjestelmä, jota käytetään enemmän mm. tiedon arkistoimiseen

DAT
Digitaalinen kompressoimaton audioformaatti.

Digital Betacam
Hyvin lievästi kompressoitu digitaalinen komponenttitallennusformaatti. Hyvin käyttökelpoinen yleinen standardi.

DLT
Digitaalinen nauhatallennusjärjestelmä yleisimmin tiedostojen pidempiaikaiseen arkistointiin. Katso myös DTF/DTF2.

Dolby Digital (DD/AC3)
Digitaalinen kompressoitu monikanavaäänijärjestelmä. Yleisesti käytössä mm. DVD:llä. Tukee erilaisia kanavayhdistelmiä yhdestä viiteen. Mukana voidaan välittää myös Dolby Surround-koodaus.

Dolby Surround
Analoginen nelikanavainen äänijärjestelmä, joka voidaan välittää normaalilla kahdella audiokanavalla.

DV
Kotikäyttöön tehty digitaalinen tallennusformaatti. Aikakoodin puuttumisen ja voimakkaan kompressoinnin vuoksi jälkikäsittelyssä paljon rajoituksia.

DVCam
DV-formaattien voittaja. Voimakkaan kompression vuoksi rajoituksia mm. key-avannuksessa ja värikorjauksissa.

DVCPro (D7)
Puoliammattilaisversio DV-formaatista. Voimakkaan kompression vuoksi rajoituksia mm. key-avannuksessa ja värikorjauksissa.

DVD-Video
Laadukas toistojärjestelmä kotikäyttöön. Muuttuva kompressio mahdollistaa liikkuvan kuvan tehokkaan pakkaamisen (MPEG2 koodaus). Mahdollisuus monikanavaäänen ja anamorfisen 16:9 kuvan käyttöön.

DTF/DTF2
Digitaalinen nauhatallennusjärjestelmä yleisimmin tiedostojen pidempiaikaiseen arkistointiin.

EDL
Edit Decision List. Perusstandardi leikkaus ja efektitietojen välittämiseen lopullisen ohjelman koostamista varten.

EPS (.eps)
Vektorimuotoinen tiedostomuoto. Vapaasti skaalattavissa, joten sopii hyvin mm. tekstiplanssien toimittamiseen.

FTP
Yleinen standardi tiedon välittämiseen tietokoneelta toiselle - esimerkiksi internetissä

HD-video (High Definition)
Digitaalinen videojärjestelmä. Erottelukyvyltään noin viisinkertainen tavalliseen TV-kuvaan verrattuna (1920 x 1080 pikseliä). Kuvasuhde 16:9. Soveltuu hyvin yleismasteriksi samanaikaiseen filmi- ja TV-version tekoon.

HDCam (D11)
Kompressoitu digitaalinen tallennusformaatti HD-videota varten. Filmiä edullisempi vaihtoehto mm. digitaaliseen elokuvatuotantoon.

HDTV

JPEG (.jpg)
Hyvä yleiskäyttöinen tiedostomuoto. Häviöllisen pakkaamisen vuoksi joitain rajoituksia. Katso myös Targa ja Tiff.

Kuvasuhde
Kuvan leveyden suhde korkeuteen. Ei pidä sekoittaa erilaisiin kuvassa oleviin rajauksiin. Katso myös Letterbox.

Kuvasuhteen lisäksi digitaalitekniikassa pitää huomioida kuva-alkioiden eli pikselien sivusuhde. Tietokoneella ja HD-videolla käytetään yleisesti neliskulmaisia pikseleitä (sivusuhde 1:1), mutta tavallisella PAL-videolla pikselien sivusuhde on 1:1,094.

Letterbox
Kuvan sisäinen rajaaminen. Ilmaistaan kuva-alan korkeuden suhteena leveyteen: esimerkiksi elokuvateattereissa käytetään yleisesti laajakangasrajausta 1:1,85 ja TV:ssä 16:9 rajausta 1:1,78. Aiheuttaa usein sekaannusta kuvasuhteen kanssa, joka kertoo itse kuvan sivujen suhteet.

MPEG
Standardi liikkuvan kuvan kompressoimiseen. Sisältää erilaisia versioita eri käyttötarkoituksiin: MPEG1, MPEG2

PAL
Eurooppalainen TV-järjestelmä: Kuvasuhde 4:3. Kuvanopeus on 25 kuvaa sekunnissa. Kukin muodostuu kahdesta erillisestä lomittaisesta kentästä. Käytetään yleisesti myös puhuttaessa analogisista video-järjestelmistä.

Itä-Euroopassa, Ranskassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa käytetään eri TV-järjestelmiä (SECAM, NTSC). Ne eivät ole suoraan vaihtokelpoisia keskenään. Katso myös SD-video.

RGB

SD-video (Standard Definition)
Perinteinen TV-tuotannossa käytetty videojärjestelmä. Kuvasuhde 4:3 tai anamorfinen 16:9. Eurooppalaisessa PAL-järjestelmässä kuvan koko on 720 x 576 pikseliä. Katso myös HD-video.

SDI
Serial Digital Interface. Standardi digitaalisen komponenttivideon siirtämiseen.

Targa (.tga)
Tiedostomuoto joka tukee alfa-kanavaa ja soveltuu hyvin mm. animaatioiden siirtoon. Katso myös Tiff.

TCP/IP

Tiff (.tif)
Hyvä yleiskäyttöinen tiedostomuoto. Voidaan pakata häviöttömästi. Tukee alfa-kanavaa ja soveltuu hyvin mm. animaatioiden siirtoon. Katso myös Targa.

U-Matic
[Puoli]ammattilaisvideoformaatti, joka on jo käytännössä kadonnut. [Käytössä pitkään YLE:ssä ja Puolustusvoimissa. Arkistosta löytyy siis U-Matic-nauhaa varsin paljon. Vanhimmat alkavat olla jo käyttökevottomia].

Voodoo (D6)
Kompressoimaton datatallennusjärjestelmä HD-työskentelyyn.

YUV
Yleisesti käytetty nimitys komponenttimuotoisesta videosignaalista, joka koostuu yksinkertaistettuna kirkkaustiedosta ja kahdesta eri värikomponentista. Katso myös 4:2:2.

LÄHDE: www.generator.fi

No ei nämä paljon auta kun joutuu käyttämään kahta päällekkäistä tekniikkaa.(boksi ja televisio) JA digiboksiin on tehtävä aika monta säätöä itse kaikenmaailman valikoiden alta Digiboksit eivät ole yksinkertaisia käyttöön otettavia. Sääliksi käy vanhoja ihmisiä kun tällainen parhaassa iässä oleva(!?) mediapettajakin nyrjäyttää välillä nirunaruaivonsa näitten kanssa.

Ööh... tämä selvä, Sedis: kompressoimaton digitaalinen komponentti voodoo alfa-kanava kuva-alkiot huomioiden anamorfiseen tilaan. Voipi tehdä tiukkaa tamppereen tentissä.

Hupaisa on se yksikin mainos, jossa digiboksi asentuu itekseen ja mummu ja vaari silmät ymmyrkäisinä ihastelemaan. Voipi se asentuakin mutta voipi olla asentumatta tai asentua vähän ja sen jälkeen se voi neiöityä, tai se voi kadottaa singnaalin tai sen kuvasuhteet muuttuvat mystisesti tai se haluaa, että haet uudet kanavat, kun joku sai päähänsä lisätä jonkun jonninjoutavan kanavan, joka sotki entiset ja sen jälkeen boksi haluaa loudata jotain tai sitten ei, se voi taas onnistuakin mutta yleensä ei, tehdasasetukset pitää palauttaa, jos onnistuu jotenkin oikein nyppimään piuhat irti. Kunto kasvaa, kun joka välissä täytyy käydä juoksemassa talo ympäri, ettei mene hermo.

Ilmeisesti tuo meidän vuokraboksi ja telkkari on jotain omituisia kapistuksia, kun ongelmia ei ole ollut sitten minkäänlaisia, tai jos on, niin niitä ei ainakaan ole huomattu.

Kuvasuhteet ovat useimmiten kohdallaan, äänet kuuluvat ok, eikä uutistenlukija ole muuttunut internoiduksi. Tekstit temppuilevat joskus, mutta se nyt on pieni ongelma, ellei puhuttu kieli ole jokin muu kuin englanti.

Vai onko tämä nyt sitten vain sellaista moukan tuuria, tai sitten Humax on myös sellainen merkki, josta kannattaa pysyä kaukana. Telkkarimme tosin on Philips, joten sen pitäisi nostaa ongelmien potentiaalista esiintymistä potenssiin kaksi.

Humax-Samsung-yhdistelmä on toiminut hienosti puoli vuotta ilman ensimmäistäkään säätöä ja naamat ovat pysyneet oikean muotoisina ja hartiat normaaleina. Se toinen ongelma liittyy haaroittimeen ja siihen, että singnaali ei riitä mutta tämä näkyvä Humax on ollut ihan ykkönen. Eilen yhtäkkiä kuitenkin jokin muuttui, enkä usko sen olleen Humaxin syy. Ongelmana on nyt, että en muista, mitkä olivat ne asetukset ennen Heiskasen naaman kaventumista ja ennen yritystäni hakea oikeankokoinen naama.

Kyllä se sieltä löytyy, ehkä. Tai sitten vaihdettiin jotain klo 22 jossain Ylen voodoo-asemalla ja entinen helppo elämä on nyt muisto vain.

On se luojan lykky ettei mitään digiboxia meillä vieläkään ole! Kuvasuhteethan nyt tietysti ovat (paitsi dvd:itä katsellessa) ihan mitä sattuu, onneksi meidän halpistelkkarissa ne kaikki 4 (!) vaihtoehtoa ovat yhden napin takana. Uudisraivaaja täytti eilen koko ruudun, mutta L-koodissa oli joko mustat reunat tai sitten ei näkynyt alempaa tekstitysriviä. No onneksi Shane näkyi aina kokonaan kuvassa!

Uskoo ken tahtoo, että kauppiaat heittävät roskiin kaikki sadattuhannet boksit, jotka täyttävät kauppojen varastot tällä hetkellä ja hankkivat myydäkseen ensi vuonna uuden sukupolven helppokäyttöisempiä laitteita. Minä en usko. Eli, kun 1.9.07 lakkaa analogi näkymästä, niin näitä samoja laitteita myydään teille sinnittelijöille. Tosin varmaan huomattavasti halvemmalla.

En usko, että kukaan edes haluaa ryhtyä digiboksihelpdeskiksi, sillä eihän niihin omituisiin ongelmiin edes aina ole vastausta. Ne joko ratkeavat itsestään tai johtuvat noin miljoonastaviidestäsadasta muuttujasta.

Nythän on kuule Mea, sellainenkin ongelma, että nykyisistä digibokseista ei saa sitä digitaalista kuvaa ulos, ainoastaan analogisen. Eli kun joulun alla myytiin Suomessa 15 miljoonaa taulutelevisiota, joissa on digitaalinen sisäänmeno niin kyllä ne kuluttajat sitten haluavat sen digiboksinkin siihen digisisäänmenoon kohta lytätä, olkoonkin, että ei sitä kuvan laadun muutosta varmaan edes erota kuin jollain oskilloskoopilla.
Kyllä tämä on elektroniikkavalmistajien yhteinen sopimus, joissa sellaiset tekniikkaedelläkävijät kuten esim. minä (=kallis kovalevydigiboksi+videotykki) saavat kärsiä eniten ja tietävät sen.

Olet sikäli oikeassa, että scart ei kai ole digitaalinen
liitäntä. Käsittääkseni asialla ei ole mitään merkitystä ennen
hdtv-lähetyksiä, jotka vaatinevat sitten erilaisen boksin. Pääasia kuitenkin kai, että siinä kalliimmassa päässä eli telkkarissa on tarvittavat liitännät olemassa tulevaisuutta varten.

Kyllä ennen oli kaikki helpompaa. Paitsi kanavien haku.

Siis mitä, että ei saa digitaalista sinkkua ulos! Mikäs tää hdmi-liitäntä on, entäs dvi-i. Niitäkö ulostuloja ei sitten ole d-boksin takana. Noin niinkuin kakskertaa manattua ja kuukeloitua asian tola lienee noin. Kyllä kuluttajaa taas rankasti p*n silmään, sillä mitään estettä ei ole, että digisinkku jatkaisi töllöön asti.

Jos joku vielä jaksaa ihmetyttää tässä d-maailmassa, niin se on just tää skartti. Että ihan aikuisten oikeesti tiedonvälitys hyperdigiteknisten voodoo-välineiden välillä kulkee sen onnettoman skartin kautta. Sen härväkkeen, joka on keksitty... ties koska. Sen ihmekekottimen, joka on aina laitettava epäloogisen väärinpäin siihen paikkaan, johon se ei ota kunnolla kiinni vaan vaatisi jeesusteippiä pidoksi. Se skartti siellä edelleen on välissä.

Muuten niin nääs se virran katkaisu auttoi tosiaan ja d-laatikko on taas herra ja töllöttimen säädöt on hiljaa. Se oli 4:3 ja automaagi.